Tutkimusmatkalla vuodesta 1994
Tutkimusmatkalla vuodesta 1994
Hae

Yliopistojen yhteistyö tiivistyy uudessa Aurumissa

Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen uusi kampusrakennus Aurum on valmistunut Yliopistonmäelle. Aurumiin muodostuva merkittävä kemian keskittymä edistää tutkimuksen ja opetuksen yhteistyötä, ja samalla alan vahvistuminen palvelee myös alueellisia kumppaneita.

Turun yliopistolla ja Åbo Akademilla on tutkimuksessa ja koulutuksessa pitkä yhteinen historia. Luonnontieteellisten ja teknisten alojen yhteistyötä on toteutettu etenkin Scientia Aboensis -hankkeessa, jossa on edistetty yhteisiä tutkimus- ja koulutusinfrastruktuureita, opetustarjontaa sekä yhteisiä tiloja. Kehitystyön tuloksena kampukselle valmistui viime keväänä uusi yhteiskäyttöinen rakennus Aurum.

Aurumin 20 000 neliömetriä ja kuusi kerrosta tarjoavat tilat Åbo Akademin luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunnalle sekä Turun yliopiston kemian laitokselle, biodiversiteettiyksikön aerobiologian laboratoriolle ja kirjastolle. Rakennuksessa on myös yliopistojen yhteinen analytiikkakeskus, Kårkaféernan ravintola sekä CampusSportin liikuntamahdollisuudet. Yli kolmasosa rakennuksen pinta-alasta on opetus- ja tutkimuskäyttöön tarkoitettuja laboratorioita.

– Yliopistojen yhteistyötä varsinkin kemian alalla päästään nyt syventämään entisestään ja Aurumiin muodostuu hyvin merkittävä kemian klusteri. Pystymme tuomaan yhteen molempien yliopistojen asiantuntijat ja infrastruktuurit, ja pääsemme entistä paremmin hyödyntämään toistemme erikoisosaamista, kemian laitoksen johtaja Pasi Virta toteaa.

Avoimuus vie tutkimusta eteenpäin

Yliopistonmäen ytimessä sijaitseva Aurum tiivistää entisestään mäelle muodostunutta luonnontieteiden ja teknillisten tieteiden alojen keskittymää.

– Kemia pääsee 30 vuoden tauon jälkeen takaisin Yliopistonmäelle yhteen muun matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kanssa. Tällä on suuri merkitys yhteenkuuluvuuden tunteelle ja sitä kautta myös entistä aktiivisemmalle yhteistyölle, Virta sanoo.

Turun yliopiston kemian tutkimuksen ja opetuksen painopisteitä ovat kestävän kehityksen materiaalien kemia ja lääkekehityksen kemia. Tieteenalojen rajat ylittävää tutkimusyhteistyötä tehdään kullakin painopistealueella aktiivisesti.

– Olemme tietoisesti kehittäneet painopisteitämme vastaamaan aikamme haasteisiin. Tutkimuksemme kautta voimme auttaa löytämään ratkaisuita globaaleihin ongelmiin, toteaa matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan varadekaani Juha-Pekka Salminen.

Alan tutkimuksen vaikutukset voivat olla todella merkittäviä. Esimerkiksi koronarokotteita ei olisi pystytty kehittämään näin nopeasti ilman nukleiinihappotutkimuksen edistysaskelia.”
Pasi Virta

 

Salminen ja Virta pohtivat kemian alan merkityksen ylipäätään nousseen viime aikoina laajempaan tietoisuuteen.

– Alan tutkimuksen vaikutukset voivat olla todella merkittäviä. Esimerkiksi koronarokotteita ei olisi pystytty kehittämään näin nopeasti ilman nukleiinihappotutkimuksen edistysaskelia, mainitsee Virta esimerkkinä.

– Yhteistyössä meilläkin tehdyssä tutkimuksessa on syntynyt merkittäviä innovaatioita. Olemme mukana monitieteisissä projekteissa kehittämässä esimerkiksi uusia tapoja vähentää ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta, tehokkaampaa aurinkoenergiaa, uudenlaisia biomolekulaarisia lääkkeitä, älykkäitä fotonisia materiaaleja tai ehkäisemässä luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä. Kemialla on paljon annettavaa, ja meidän kuuluukin antaa osaamistamme, Salminen sanoo.

Professori Pasi Virta katsoo kameraan puolilähikuvassa, kemian laboratoriossa.
Kemian laitoksen johtaja, professori Pasi Virta.

Turun yliopiston kemian laitoksen tutkimuskäytössä olevat tilat löytyvät Aurumin ylimmistä kerroksista, joista avautuu näkymät Yliopistonmäelle ja kohti Tuomiokirkon historiallista ympäristöä. Aurumin arkkitehtuurin erityispiirteitä on rakennuksen tilojen valoisuus ja avaruus. Ikkunapinta-alaa on runsaasti. Rakennuksen työskentelytiloista huomattava osa on avointa toimistotilaa. Jopa laboratoriot ovat suuria ja avoimia yhteiskäyttöisiä tiloja.

– Aurumissa laitoksellamme on käytössä yksi iso tutkimuslaboratorio, mikä on meille merkittävä muutos. Uudenlaisessa työskentely-ympäristössä meidän on opeteltava uusia toimintatapoja ja työkulttuuria, mutta samalla pystymme jakamaan asiantuntemusta ja ideoita aivan uudella tavalla. Tutkimusryhmien välinen vuorovaikutus ja avoimuus lisääntyvät, mikä on varmasti tervetullutta, Virta pohtii.

Myös Salminen korostaa arjessa tapahtuvien luonnollisten kohtaamisten merkitystä tutkimusta edistävänä voimana.

– Aurumissa kohtaamme toisiamme ihan toisella tavalla. Täällä tutkimusryhmät ovat yhdessä ja samalla lähellä muuta tiedekuntaa sekä Åbo Akademin tutkijoita. Keskustelun ja verkostoitumisen mahdollisuudet kasvavat. Tutkimusyhteistyötä Åbo Akademin ja muiden yksiköiden kanssa kehitetään suunnitelmallisesti, mutta parhaimmillaan jo arkisten kohtaamistenkin lisääntyminen voi synnyttää uusia tutkimusnäkökulmia, Salminen toteaa.

Analytiikkakeskuksessa panostetaan yhteiseen huippuinfraan – tutkimuspalvelua tarjotaan myös yrityksille

Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen kemiallisen ja molekulaarisen analytiikan keskus on ylläpitänyt yliopistojen yhteistä laiteinfrastruktuuria ja tarjonnut kemian alan tutkimuspalvelua jo monen vuosikymmenen ajan.

Aurumiin muuton myötä yhteisen laitekannan hyödyntäminen kuitenkin tehostuu. Lisäksi uusissa tiloissa yliopistojen yhteistä huipputason laiteinfrastruktuuria pystytään laajentamaan entisestään.

– Uusia laitehankintoja on jo käynnistetty. Huippulaitteet eivät kuitenkaan ole itseisarvo eikä laitteista ole hyötyä ilman asiantuntijoita. Laitteiden käyttö vaatii aina erikoisasiantuntemusta. Uusien laitteiden lisäksi meidän onkin pystyttävä rakentamaan niiden ympärille toimivaa tutkimuspalvelua, Salminen kertoo.

Yhtenä infrastruktuureihin liittyvänä haasteena on esimerkiksi ollut se, ettei eri yksiköissä ja organisaatioissa aina tunneta muiden olemassa olevaa laitekantaa. Toisinaan saatetaan tehdä päällekkäisiä laitehankintoja tai lähteä hakemaan palvelua tarpeettoman kaukaa.

Tavoitteenamme on erikoistua ja pyrkiä investoimaan Turussa sellaiseen infrastruktuuriin, jollaista ei välttämättä löydy muista yliopistoista Suomessa.”
– Juha-Pekka Salminen

Salminen korostaa, että toimivan infrastruktuurin kehittäminen edellyttää aktiivista keskustelua sekä yliopistoissa että alan palvelua etsivien yritysten kanssa.

– Kehitämme analytiikkakeskuksen tarjoamaa infrastruktuuria ja asiantuntijapalveluita aktiivisesti niin, että huomioimme samalla mahdollisimman laaja-alaisesti sekä molempien yliopistojen tutkimukselliset tarpeet että myös ympäröivän yhteiskunnan tarpeet. Monet alueen yritykset hyödyntävät palveluitamme jo, ja uutta yhteistyötä kehitetään jatkuvasti, Salminen sanoo.

Professori Juha-Pekka Salminen katsoo hymyillen sivulle, kuvattu Aurum-rakennuksen portaikossa.
Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan varadekaani, professori Juha-Pekka Salminen.

Infran jakamisesta hyötyvät Salmisen mukaan kaikki.

– Kun huippukalliiden laitteiden päällekkäisyyksiltä vältytään ja laitteiden käyttöastetta kasvatetaan, pystytään rekrytoimaan uusia asiantuntijoita, kehittämään yhä spesifimpää tutkimuspalvelua ja lopulta investoimaan lisää yhä monipuolisempaan laitekantaan.

Salminen näkee järkevänä yhteistyön lisäämisen jopa valtakunnallisella tasolla.

– Analytiikkakeskuksessakin yhtenä tavoitteenamme on erikoistua ja pyrkiä investoimaan Turussa sellaiseen infrastruktuuriin, jollaista ei välttämättä löydy muista yliopistoista Suomessa. Näin voidaan lisätä kansallistakin yhteistyötä. Esimerkiksi suurten molekyylien analytiikka lääkekehityksen alalla on yksi erikoistumisalueemme, johon sopivaa laitekantaa pyrimme kehittämään edelleen, kertoo Salminen.

Erinomaiset oppimisympäristöt ja lisää yhteistä opetustarjontaa

Korona-aika siirsi suuren osan opetuksesta verkkoon. Virta kertoo, että koronarajoitusten purkamisen myötä lähiopetusta pyritään taas järjestämään niin paljon kuin mahdollista. Varsinkaan laboratorioharjoittelua ei voi korvata etäyhteyksin.

Kahtena ensimmäisenä opiskeluvuotena sekä yliopiston että Åbo Akademin opiskelijat harjoittelevat laboratoriotyöskentelyn perusteita Aurumin toisen kerroksen opetuslaboratorioissa. Jo kolmantena opiskeluvuotena opiskelijat siirtyvät tutkimuslaboratorioon ja harjoitustyöt tehdään osana tutkimusryhmää.

– Opiskelijoidemme on saatava riittävä määrä laboratorioharjoittelua opintojen kaikissa vaiheissa, jotta he saavat tarvittavat valmiudet siirtyä työelämään. Aurumin tarjoamat opiskeluympäristöt ovat erinomaiset ja laboratorioharjoittelulle on saatu täällä todella hyvät puitteet, Virta sanoo.

Tutkimusryhmien mukana työskentely kehittää opiskelijoiden ammattitaitoa. Samalla se auttaa opiskelijaa suuntaamaan omaa erikoistumistaan opintojen loppuvaiheessa.

– Opiskelijamme pääsevät jo varhain kiinni ajankohtaisiin tutkimusaiheisiin ja saavat tehdä harjoitustöitä, joilla on todellista tutkimuksellista merkitystä. Uudessa jaetussa tutkimuslaboratoriossa opiskelijan on mahdollista myös tutustua samalla useiden eri tutkimusryhmien työskentelyyn. Näin opiskelijoiden osaaminen kehittyy hyvin laaja-alaiseksi, ja he pystyvät helpommin tunnistamaan itseään kiinnostavat tutkimuslinjat, Salminen kertoo.

Kolmannen vuoden kemian opiskelija Henna Isokorpi on juuri aloittanut kanditutkielmaan liittyvän harjoitustyön bio-orgaanisen kemian tutkimusryhmässä.

– Lääkekehityksen kemia on kiinnostanut minua opintojen alusta asti ja on mahtavaa, että pääsin tähän tutkimusryhmään tekemään kanditutkielmaa. Aion tähdätä lääkekehityksen alalle myös valmistuttuani, Isokorpi kertoo.

Henna Isokorpi katsoo hymyillen kameraan puolilähikuvassa, kemian laboratoriossa kuvattuna.
Kemian opiskelija Henna Isokorpi.

Muiden yliopistojen ja korkeakoulujen tarjoamia kursseja on ollut jo pitkään mahdollista suorittaa JOO-opintojen kautta. Virta ja Salminen uskovat, että yhteisissä tiloissa opiskelijoiden kynnys hakeutua naapuriyliopiston kurssille madaltuu luontaisesti. Suunnitelmissa on myös yliopistojen yhteisten maisterivaiheen opintojen tarjonnan kasvattaminen.

– Aurumiin muutto on nostanut omaakin kiinnostustani suorittaa opintoja myös Åbo Akademin puolella ja aion varmasti tutustua eri opintomahdollisuuksiin. On myös mukavaa, että Aurumissa molempien ylioppilaskuntien ainejärjestöjen tilat ovat ihan vierekkäin. Odotan kovasti, että pääsemme tutustumaan Åbo Akademin opiskelijoiden kanssa paremmin, Isokorpi sanoo tyytyväisenä.

Vastuullista rakentamista

Rakennuksen suunnittelutyötä on alusta alkaen ohjannut ajatus Aurumista ja sen aulasta kampuksen kohtaamispaikkana. Kuusi kerrosta korkea aula onkin visuaalisesti näyttävä, korkealla olevista kattoikkunoista tulvii tilaan valoa ja erilaiset oleilualueet houkuttelevat viihtymään tilassa.

Lisäksi rakennuksen suunnittelussa yksi keskeisimpiä kriteereitä on ollut ympäristövastuullisuus. Ympäristötehokkuus on huomioitu Aurumin kaikissa ratkaisuissa, kuten materiaalivalinnoissa ja tilankäytön tehokkuudessa. Rakennuksen katolle on asennettu aurinkopaneelit ja lämmityksessä ja jäähdytyksessä hyödynnetään maaenergiaa.

Aurum on myös saanut suunnitteluvaiheen BREEAM-ympäristösertifikaatin arvosanalla Excellent ensimmäisenä yliopistorakennuksena Suomessa.