Verenpainespesialisti Teemu Niiranen tutkii maailman johtavaa tautitaakan aiheuttajaa

Teemu Niiranen on omistanut valtaosan aikuisiästään kohonneen verenpaineen tutkimukselle. Työ verenpainetaudin parissa on synnyttänyt lukuisia tutkimusprojekteja ja muuttanut kansainvälisiä hoitosuosituksia. Turun yliopiston luonnontieteiden ja lääketieteen tutkijakollegium on mahdollistanut Niiraselle oman tutkimusryhmän perustamisen.

Kohonnut verenpaine aiheuttaa maailmanlaajuisesti eniten menetettyjä elinvuosia ja elämänlaadun heikkenemistä varsinkin ihmiselämän loppuvaiheessa. Kohtalaisen nuoresta iästään huolimatta Teemu Niiranen on ehtinyt tutkia verenpainetautia jo yli 15 vuotta. Vuonna 2008 Niiranen väitteli Turun yliopiston sisätautiopista aiheenaan verenpaineen kotimittaukset.

– Vielä 2000-luvun alussa Suomessa verenpaine mitattiin aina vastaanotolla. Väitöstutkimukseni osoitti, että kotona mitattu verenpaine ennustaa sydän- ja verisuonitauteja paremmin kuin polilla mitatut arvot, Niiranen kertoo.

Yhdessä muiden aihetta käsittelevien tutkimusten kanssa Niirasen väitöskirja muutti kansainvälisiä hoitosuosituksia. Verenpainetaudin diagnoosi perustuu nykyisin kotimittauksiin.

Ulkomailta uutta osaamista ja läjäpäin julkaisuja

Kiitelty väitöskirja oli alkusysäys Niirasen nousujohteiselle tutkijanuralle. Hän erikoistui Turun yliopistollisessa keskussairaalassa sisätauteihin vuonna 2012 ja työskenteli tämän jälkeen muutaman vuoden THL:ssä asiantuntijalääkärinä.

– Minulla oli samaan myös viisi väitöskirjaohjattavaa Turun yliopistossa. Sain noihin aikoihin Yhdysvalloista sähköpostin, jossa kerrottiin Framingham Heart Studyn etsivän postdoc-tutkijaa, Niiranen taustoittaa.

Vuonna 1948 käynnistynyt Framingham Heart Study on maailman vanhimpia ja kuuluisimpia lääketieteellisiä pitkittäistutkimuksia. Framinghamin merkitystä kuvaa jo se, että epidemiologisissa tutkimuksissa ja puhekielessäkin laajemmin käytössä oleva termi riskitekijä (engl. risk factor) on peräisin tästä tutkimuksesta.

Ei ole itsestään selvää, että meritoituneetkaan tutkijat voivat keskittyä täysillä omaan tutkimukseensa.”

Niiranen vietti Framinghamin kaupungissa yhteensä kaksi vuotta syventäen asiantuntemustaan sydän- ja verisuonitautien epidemiologiasta sekä niiden omiikoista. Omiikat viittaavat tekniikoihin, joissa biologisista näytteistä määritetään tuhansia molekyylejä tai geneettisiä variantteja, joiden avulla saadaan parempi ymmärrys esimerkiksi siitä, miten ihmiskehon toiminta on häiriintynyt eri tautitiloissa.

– Epidemiologiassa etsitään terveyteen yhteydessä olevia tekijöitä, ja alalla on siirrytty hyödyntämään esimerkiksi genomi- ja metabolomiaineistoja. Toisin sanoen tutkimukseni keskittyy entistä enemmän siihen, miten ihmisen perintötekijät ja aineenvaihdunta vaikuttavat kohonneen verenpaineen ilmenemiseen.

Työ genomien ja metabolomien kanssa on tuottanut tulosta. Toukokuussa 2019 Suomen Akatemian biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta myönsi Niirasen johtamalle HyperOme-konsortiolle lähes 600 000 euron akatemiahankerahoituksen.

– Rahoittajat arvostavat sitä, että on käynyt ulkomailla. Verkostoitumisen ja uusien taitojen lisäksi ulkomailla sai kartutettua sen verran kovatasoisia julkaisuja, että omat impact factor -ennätykset paukkuivat, Niiranen sanoo.

Omalla alallani kultainen kombinaatio on, jos löytyy sekä lääkärin että matemaatikon taustaa.”

THL:n kanssa toteutettavassa akatemiahankkeessa kartoitetaan suolistosta peräisin olevia veressä kiertäviä aineenvaihduntatuotteita. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään suoliston mikrobiomin, suolistosta peräisin olevien aineenvaihduntatuotteiden ja ihmisen perimän yhteyksiä verenpainetaudin kehittymiseen suurissa väestöaineistoissa.

Tällaiset tutkimukset poikkeavat merkittävästi perinteisestä lääketieteellisestä tutkimuksesta. Suuret aineistot edellyttävät laajojen tietomassojen hallintaa. Niirasen mukaan lääkäreidenkin on pitänyt opetella koodaamaan.

– Omalla alallani kultainen kombinaatio on, jos löytyy sekä lääkärin että matemaatikon taustaa. Tutkimusryhmäni tekeekin tällä hetkellä paljon yhteistyötä matematiikan ja tilastotieteen laitoksen kanssa.

”Turun yliopistossa tehdään huipputason lääketiedettä”

Kiireisen oloinen tutkija kertoo, että hänellä on tällä hetkellä peräti neljä työnantajaa. Pääosin Niiranen työskentelee kollegiumtutkijana Turun yliopiston luonnontieteiden ja lääketieteen tutkijakollegiumissa.

– Tämä on ennen kaikkea mahdollistanut oman tutkimusryhmäni perustamisen. Olisin halutessani voinut omistautua sataprosenttisesti tutkimukselle. Ei ole itsestään selvää, että meritoituneetkaan tutkijat voivat keskittyä täysillä omaan tutkimukseensa, Niiranen sanoo.

Niirasen työajasta osa menee kliiniseen työhön, 20 prosenttia THL:n asiantuntijatehtäviin ja pienempi siivu Helsingin yliopistoon, jossa hän toimii kansainvälisesti merkittävän FinnGen-hankkeen kardiometabolisten sairauksien asiantuntijaryhmän koordinaattorina.

Moniin pesteihin revitty tutkija kertoo sattumilla olleen suuri rooli hänen urallaan. Kurssi on silti ollut vakaasti kohti omaa kotiyliopistoa.

– Turun yliopistossa tehdään huipputason lääketiedettä. Olen käynyt kaikki kouluni Turussa ja saanut tieteellisen kasvatuksen Turun yliopistossa, joten paluu tänne tuntui luontevalta.

Niiranen kertoo kokeneensa tärkeäksi, että voi jatkaa tutkimisen ohella opettamista ja kliinistä työtä ja kiitteleekin yliopistoa siitä, että on voinut järjestää työnsä joustavasti.

– On vähän klisee sanoa näin, mutta opettaminen on aidosti opettavaista ja väitöskirjojen ohjaaminen on hyvä keino pysyä kartalla uudesta tutkimuksesta. Yhteiskuntamme on maksanut paljon siitä, että olen saanut todella hyvän lääkärinkoulutuksen, ja mielestäni olisi hölmöä heittää hukkaan tämä osaaminen. Tutkijalle voi myös olla arvokasta, että pääsee näkemään teoriat käytännössä.