Tutkimusmatkalla vuodesta 1994
Tutkimusmatkalla vuodesta 1994
Hae

Toivo kannattelee Liberian naisveteraaneja

Leena Vastapuun valtio-opin väitöskirja Liberian tyttösotilaiden sodanjälkeisestä todellisuudesta tarkastetaan Turun yliopistossa huhtikuussa. Kiinnostus aihepiiriin kumpusi graduvaiheessa, kun Vastapuu tutki suojeluvastuuta eli kysymystä siitä, millaiset ihmisoikeusloukkaukset oikeuttavat kansainvälisen yhteisön ohittamaan yleensä loukkaamattomana pidetyn valtiosuvereniteetin.

– Väitöskirjaprojektia aloittaessani mietin, ketkä ovat konfliktitilanteiden suurimpia uhreja. Sain tietää, että lapsisotilaista jopa neljä kymmenestä voi olla tyttöjä. Tyttösotilaita ja heidän selviytymistään konflikteista on kuitenkin toistaiseksi tutkittu varsin vähän.

Liberian sisällissodissa 1989–1997 ja 2000–2003 oli mukana kymmeniä tuhansia lapsisotilaita, joista arviolta 35–45 prosenttia oli tyttöjä. Väitöskirjassaan Vastapuu haluaa selvittää, miten entiset tyttösotilaat ovat selviytyneet elämässään eteenpäin.

Vastapuu hyödyntää metodia, jota hän kutsuu itsevalokuvaukseksi auto-photography. Idean sen käyttöön hän sai vaihtoaikaisista kokemuksistaan Senegalissa.

– Asuin köyhässä yhteisössä ja otin paljon valokuvia. Kerran annoin kameran paikalliselle ystävälleni. Kun katsoin hänen ottamiaan kuvia, ymmärsin, että vasta niin näin yhteisön paikallisin silmin. Kuvasimme samoja ihmisiä ja paikkoja, mutta ystäväni ottamat kuvat olivat totaalisen erilaisia, kuvattavat katsoivat hänen kameraansa aivan eri tavoin.

Väitöstutkimukseensa Vastapuu on haastatellut yli 130 entistä tyttösotilasta Liberian molemmista sisällissodista. Tutkimusta varten 25 naista otti Vastapuun keräämillä lahjoituskameroilla valokuvia, jotka tutkija sitten kävi heidän kanssaan keskustellen läpi.

Monet entisistä tyttösotilaista ovat ajautuneet päihdeongelmiin ja työskentelemään prostituoituina. Tutkimuksessaan Vastapuu halusi tuoda esille myös niitä elementtejä, jotka pitävät naiset kiinni elämässä.

– Toivo ei ole kokonaan kadonnut. Kun kävimme läpi kuva kuvalta naisten ajatuksia, heräsi sieltä hyvin samankaltaisia toiveita, kuin meillä lähes jokaisella kai on. Toiveita koulutuksesta, kunnollisesta asunnosta, elinkeinosta.

Tutkija haluaa kertoa sanomaansa myös taiteen kautta. Naisten elämäntarinat ja Jaakko Vastapuun ääniteos Metalliviidakko toimivat taustana kuvataiteilija Mirja Kurrin erilaisilla metallintyöstötekniikoilla toteuttamille teoksille, joiden aiheet kumpuavat Vastapuun tutkimuksesta. Seuraavaksi Kurrin ja Vastapuiden yhdessä toteuttama näyttely Metallinaisia avautuu helsinkiläisessä Galleria Huudossa toukokuussa.