Suuri osa ihmisistä ympäri maailmaa syö hyönteisiä osana ruokavaliotaan. Nyt hyönteisruoka on saapumassa myös länsimaiseen ruokakulttuuriin. Sen etuja ovat varsinkin lihaan verrattuna ekologisuus ja eettisyys.
– Yleinen ennakkoluulo hyönteisten syömisestä on, että se on kuin napsisi kärpäsiä pyöräillessä, kertoo fysiologian ja genetiikan opiskelija Otto Selenius.
Selenius kirjoittaa graduaan Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen Hyönteiset ruokaketjussa -hankkeessa.
Hanke tutkii tapoja, joilla hyönteisiä voisi hyödyntää suomalaisessa ruokaketjussa. Sen tavoitteena on edistää hyönteistalouden kasvua Suomessa sekä kehittää Pohjoismaista tutkimusverkostoa hyönteisten tutkimukselle osana ruuantuotantoa ja kiertotaloutta.
– Vaikka länsimaista puuttuu hyönteisten syömisen traditio, muualla maailmassa ne ovat yleistä ravintoa. Tähän mennessä on tunnistettu, että maailmassa on yli 2000 syötävää hyönteislajia. Ne ovat perinteinen osa paikallisia ruokakulttuureja ainakin 40 maassa, jossa niitä tyypillisesti nautitaan herkkuna eikä suinkaan hätäravintona, kertoo projektin vetäjä Jaakko Korpela Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksesta.
Ruokahyönteisistä jauhomadot, kotisirkat ja silkkiperhosen toukat ovat helpoimpia aloituskohteita ja niiden kasvatusta aloitellaan myös Suomessa.
Länsimaisessa kulttuurissa hyönteisten syöminen on pitkään nähty vastenmielisenä. Aihe on monille tuttu viihdesarjoista, joissa elävien ötököiden syöminen näytetään inhorealismin kautta.
Olennaista hyönteisten syömisessä on ymmärtää, että ne syödään kypsennettyinä ja valmistettuna kuten muutkin lihatuotteet.
Hankkeessa onkin tehty laajaa kuluttajatutkimusta siitä, millaisia hyönteisruokatuotteita suomalaisille kannattaisi tarjota. Kuluttajien on helpompi hyväksyä hyönteiset, kun ne tarjotaan rapeina naposteltavina tai ainesosana esimerkiksi suolaisissa leivonnaisissa.
– Erityisesti hyönteisjauhe vaikuttaa hyvin monikäyttöiseltä raaka-aineelta. Vaikka hyönteistä ei ruuassa näkyisi, se kyllä kerrotaan kuluttajalle, Korpela muistuttaa.
Toukka- ja sirkkajoauhoa ei löydy vielä suomen kaupoista. 
Suklaalla kuorrutetut sirkat
Jauhomatoja
Jauhomatojen kypsenys kiehuvassa vedessäEläinten parempi elämä
Ruokalautasella hyönteiset toimisivat vaihtoehtoisena proteiinilähteenä. Ne ovat ravintoarvoiltaan monilta osin lihaan verrattavia, mutta ympäristön kannalta paljon parempi vaihtoehto. Hyönteisten kasvatus tuottaa esimerkiksi vähemmän kasvihuonekaasuja ja kuluttaa vähemmän vettä kuin tavallinen lihantuotanto.
– Hyönteisten kasvattaminen on parempi vaihtoehto niin ympäristön saastumisen, maankäytön kuin eettisyyden kannalta. Vaihtolämpöisinä hyönteiset myös käyttävät niille syötetyn ruoan tehokkaasti suoraan kasvamiseen, kun taas esimerkiksi karjalla suuri osa energiasta kuluu lämmöntuotantoon, kertoo Selenius.
Vaikka hyönteiset ovat eläimiä, osa vegaaneistakin suhtautuu niiden syömiseen myönteisesti.
– Hyönteisten hermosto on hyvin alkeellinen verrattuna esimerkiksi kaloihin tai nisäkkäisiin. Niiden kipukokemus on täysin erilainen, minkä lisäksi niiden teurastamistapa on hyvin lempeä. Pakastaessa niiden elintoiminnot vain hidastuvat ja hyönteinen ikään kuin nukkuu pois, Selenius kertoo.
Tämän lisäksi hyönteisten luontaiset elintilavaatimukset ovat helpommin toteutettavissa. Miljoonien yksilöiden hyönteisfarmillakin niillä on tilaa liikkua ja jopa toteuttaa luonnollinen elinkaarensa.
Selenius korostaa myös sitä, että hyönteisistä voidaan ruoanvalmisuksessa käyttää yli 80 %. Osa voidaan syödä kokonaisina.
Toisaalta hyönteisruuassa riittää paljon tutkittavaa. Yhtenä haasteena on mahdollisten ruoka-aineallergioiden selvittäminen.
– Tällä hetkellä ei vielä tiedetä, voivatko esimerkiksi äyriäisallergikot syödä hyönteisiä, tai mitä ainepitoisuuksia hyönteisistä voi saada liikaa, kertoo Selenius.
Muutoksia sääntelyssä ja asenteissa
Hyönteisruokaa saa todennäköisesti kaupasta jo lähitulevaisuudessa. Tällä hetkellä niiden saapumista markkinoille jarruttaa vain niiden hyväksyntä EU-lainsäädännön mukaisesti.
– Hyönteisruoka on Euroopassa uutta, joten sitä koskee EU:n uuselintarvikelainsäädäntö. Tämän asetuksen mukaan kaikki uudet ruoat pitää EU:ssa tutkia ennen, kuin ne päästetään markkinoille, kertoo Anu Lähteenmäki-Uutela, elintarvikeoikeuden dosentti ja yritysjuridiikan lehtori Turun yliopistosta.
Hän kertoo, että kyseinen uuselintarvikelainsäädäntö on vuosien valmistelun jälkeen muuttumassa. Vuoden 2018 alusta perinteisesti käytetyt ruoat kuten saa tuoda EU:n markkinoille, jos markkinoija pystyy osoittamaan pitkän ongelmattoman käyttöhistorian missä tahansa päin maailmaa.
– Hyönteiskasvattajat toivovat, että esimerkiksi sirkkojen pitkäaikainen käyttö Thaimaassa täyttää nämä uudet kevyemmät kriteerit. Näkisin kuitenkin, että lisätutkimusta tarvitaan edelleen. Myös perinteistä käyttöä pitää tutkia, että uuselintarvikelainsäädännön vaatimukset pystytään näyttämään toteen, Lähteenmäki-Uutela kertoo.
Joissain maissa nykyisiä EU-lakeja on lähdetty tulkitsemaan eri tavoin, ja esimerkiksi Iso-Britanniassa, Hollannissa ja Belgiassa hyönteisiä saa jo supermarkettien hyllyistä.
– Näissä maissa myös kiinnostus hyönteisten syömistä kohtaan on huomattavasti korkeampi kuin niissä maissa, joissa hyönteisiä ei myydä. Asenteissa voi tapahtua radikaalikin muutos, kun tuotteita ja maistiaisia vain on tarjolla, Selenius kertoo.
