Tutkimusmatkalla vuodesta 1994
Tutkimusmatkalla vuodesta 1994
Hae

Suvuittain esiintyvien dementioiden taustalla geenivirheitä

Dementioista vain pieni osa on periytyviä, mutta näihin periytyviin muotoihin liittyvien geenivirheiden tunnistaminen voi antaa tärkeää tietoa siitä, mitkä solunsisäiset mekanismit liittyvät taudin syntyyn, selviää Petra Pasasen väitöskirjasta.

Filosofian maisteri Petra Pasanen löysi Turun yliopistoon tekemässään väitöskirjatutkimuksessa sekä tunnettuja että uusia dementioiden taustalla olevia geenivirheitä. Ensimmäisessä osatyössään hän kartoitti Alzheimerin taudin ja frontotemporaalidementian genetiikkaa 60 suomalaisessa suvussa.

– Tutkituista suvuista 12:sta löytyi jo aiemmin tunnettu C9orf72-geenin ensimmäisessä intronissa sijaitsevan GGGGCC-toistojakson laajentuma. Tulokset vahvistavat sitä näkemystä, että nämä toistojaksolaajentumat ovat yleisiä suomalaisilla dementiapotilailla, Petra Pasanen sanoo.

Intronit ovat geenin koodaavien osien, eksonien, väleissä olevia koodaamattomia jaksoja.

Ihmisen genomin ei-koodaavilla alueilla on lukuisia toistojaksoalueita, joissa sama DNA-sekvenssi toistuu useita kertoja. Toistojaksojen lukumäärä vaihtelee yksilöiden välillä.

– Tiettyjen alueiden toistojaksot voivat kuitenkin tarpeeksi laajentuessaan aiheuttaa sairauden. Tällaisia mutaatioita kutsutaan dynaamisiksi mutaatioiksi, sillä toistojakson koko voi muuttua periytyessään seuraavalle sukupolvelle.

Pasanen pyrki uusia genetiikan menetelmiä hyödyntämällä myös tunnistamaan harvinaisia, aiemmin tuntemattomia geenivirheitä, jotka voisivat liittyä dementiaan.

– Geenejä koodaavien alueiden sekvensointitutkimuksella löytyikin muutamia harvinaisia geenimuutoksia, jotka voisivat liittyä dementian syntyyn. Löydösten merkityksen arviointi edellyttää kuitenkin jatkotutkimuksia laajemmissa aineistoissa ja funktionaalisia tutkimuksia, Pasanen kertoo.

Muistisairauksista kärsiviä henkilöitä on maailmanlaajuisesti arvioituna jopa 47 miljoonaa. Yleisin dementian syy on Alzheimerin tauti, mutta myös useat muut keskushermostoa rappeuttavat taudit, esimerkiksi Parkinsonin tauti, voivat johtaa dementiaan.

Väitöskirjassa kuvattiin myös uusia mutaatioita jo aiemmin tunnetuissa tautigeeneissä: Parkinsonin taudin taustalta tunnistettiin uusi alfasynukleiini (SNCA) -geenin mutaatio, joka on sittemmin löytynyt myös kahdesta muusta suomalaisesta suvusta.

SNCA-geenin mutaatiot ovat harvinaisia perinnöllisen Parkinsonin taudin aiheuttajia. Kuvaamani uusi mutaatio on sikäli mielenkiintoinen, että siihen liittyvät neuropatologiset muutokset sopivat sekä Parkinsonin tautiin että monisysteemiatrofiaan. Parkinsonin taudissa alfasynukleiinia kertyy aivojen hermosoluihin ns. Lewyn kappaleina, kun taas monisysteemiatrofiassa samaa proteiinia kertyy hermotukisoluihin eli gliasoluihin. Samasta mutaatiosta aiheutuvan taudin kliininen kuva voi siis vaihdella potilaasta toiseen, Pasanen kertoo.