PIM-kinaasit ovat evolutiivisesti hyvin säilyneitä entsyymejä, joita löytyy niin ihmiseltä kuin millinmittaisilta sukkulamadoilta. Dosentti Päivi Koskisen tutkimusryhmä Turun yliopiston biologian laitokselta on aiemmin osoittanut PIM-kinaasien edistävän syöpäsolujen liikkuvuutta ja hengissä säilymistä, mutta nyt ryhmä on havainnut niiden säätelevän myös hajuaistin toimintaa.
Selkärangattomalla Caenorhabditis elegans -sukkulamadolla on vain 302 hermosolua, mutta se pystyy silti tehokkaasti erottelemaan houkuttelevia tai karkottavia hajuja ja makuja toisistaan. Tutkijat mittasivat sukkulamatojen liikkeitä kohti erilaisia haihtuvia tai liukoisia aineita, ja vertasivat PIM-estolääkkeellä käsiteltyjä eläimiä käsittelemättömiin kontrolleihin.
– Käsittelemättömät sukkulamadot lähtivät oitis luikertelemaan kohti houkuttelevia aineita, tai pakenivat suin päin pois, jos aineet olivat epämiellyttäviä. Niiden makuaisti toimi mainiosti myös silloin, kun PIM-kinaasien toiminta oli estetty. Sukkulamatojen hajuaisti sen sijaan häiriintyi lääkityksestä niin pahoin, etteivät ne enää osanneet suunnistaa hajun mukaan, vaan sukkuloivat satunnaisesti eri suuntiin, mittaukset tehnyt tutkija Karunambigai Kalichamy kertoo.
