Tutkimusmatkalla vuodesta 1994
Tutkimusmatkalla vuodesta 1994
Hae

Sote-akatemia edistää terveyttä ja hyvinvointia monialaisesti

Graafisessa kuvituskuvassa ihmishahmoja eri tiloissa kohtaamassa toisiaan. Taustasta muodostuu sana "SOTE"

Sote-akatemia on Turun yliopiston kaikkien tiedekuntien yhteinen toimintaympäristö. Se tarjoaa liki 60 opintopisteen laajuudelta opintoja eri alojen opiskelijoille, osaamistaan päivittäville ammattilaisille – tai aihepiiristä muuten vain kiinnostuneille itsensä kehittäjille. Tutkimuksessa luodaan yhteyksiä yli tiedekuntarajojen, ja verkostot halkovat yhteiskuntaa laajasti.

Sote-akatemia vastaa sosiaali-, terveys- ja sivistysalan osaamis- ja tietotarpeisiin monialaisen koulutuksen, tutkimuksen ja yhteistyön keinoin. Yksi toiminnan tärkeistä ulottuvuuksista – ja koko verkoston aikanaan käyntiin sysännyt tekijä – on edelleen ajankohtainen sote-uudistus.

– Vuonna 2017 edellisen hallituksen sote-valmistelu kävi kiivaimmillaan. Turun yliopistossa taas oli noussut vahva halu ja tarve tiedekuntarajat ylittävän yhteistyön tiivistämiseen. Sote tuntui erinomaisen sopivalta ja konkreettiselta teemalta, jonka ympärille rakentaa yhteistyötä, muistelee Sote-akatemiassa alusta asti mukana ollut tutkimuspäällikkö Miia Tuominen.

Näin sai alkunsa sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus- ja tutkimusyksikkö eli Sote-akatemia, jonka toimintaan halusivat liittyä kaikki Turun yliopiston tiedekunnat. Sotesta löytyi jokaiselle samastumispintaa.

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen edellyttää, että huomioon otetaan kaikki lasten, nuorten ja perheiden palvelut neuvolasta ja varhaiskasvatuksesta lähtien.”
– Miia Tuominen

– Sosiaali- ja terveysaloiksi luontevimmin miellettävien lääketieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen lisäksi esimerkiksi humanistisessa tiedekunnassa on vahva kulttuurisen terveystutkimuksen perinne, ja taiteen terveysvaikutuksia tutkitaan aktiivisesti. Oikeustiedettä taas ei voi ohittaa, kun mietitään sote-uudistuksen juridista puolta, vaikkapa sosiaalioikeutta ja lasten oikeuksia, Tuominen listaa.

Teknillisen tiedekunnan terveysteknologia puolestaan pystyy tarjoamaan monia keinoja sote-uudistuksen käytännön haasteisiin. Myös kauppakorkeakoulun tietojärjestelmätiede ja teknillisen tiedekunnan ohjelmistotekniikka voivat antaa oman panoksensa erilaisten sähköisten järjestelmien kehittämiseen yhä digitalisoituvammassa palvelujärjestelmässä. Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa esimerkiksi maantieteellä voi olla paljon annettavaa vaikkapa terveyserojen alueellisuutta pohdittaessa.

Sote-akatemian erityisiin painopisteisiin kuuluvat lapsi- ja perhepalvelut. Tätä kautta kasvatustieteillä on tärkeä rooli yhteistyössä.

– Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen edellyttää, että huomioon otetaan kaikki lasten, nuorten ja perheiden palvelut neuvolasta ja varhaiskasvatuksesta lähtien, Tuominen painottaa.

Näyttää siis selvältä, että sote ulottuu joka tieteenalalle, eikä yhteyksiä tarvitse kauan etsiä.

– Vuosien saatossa olemme laajentaneet ymmärrystä sotesta monitieteiseksi teemakokonaisuudeksi, jossa keskeistä on ihmisten todellisen elämän huomioiminen ja osallistuminen sen kehittämiseen. Puhumme nykyään mieluummin sisotesta, joka kattaa sivstys-, sosiaali- ja terveysalat. Termi vastaa tätä moninaisuutta paremmin, Tuominen summaa.

Monialainen osaaminen on tulevaisuuden työelämän valtti

Yksi Sote-akatemian tärkeä vaikuttamisen tapa on opetuksen ja jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien tarjoaminen. Opinnot on rakennettu sosiaali- ja terveydenhuollossa, kasvatus- ja sivistyspalveluissa sekä niiden yhdyspinnoilla tarvittavan monialaisen osaamisen edistämiseksi.

– Opiskelijamme ovat kaikista tiedekunnista. Lisäksi opinnot on integroitu osaksi avoimen yliopiston opetusta, jolloin opintojaksoilla on mukana niin tutkinto-opiskelijoita kuin avoimen opiskelijoita, mikä lisää monialaisuuden kokemusta ja saatuja hyötyjä, kertoo Sote-akatemian koulutuksesta vastaava tutkimuspäällikkö Jussi Lehtonen.

Sote-akatemiassa panostetaan myös monialaisen pedagogiikan kehittämiseen, ja erilaisiin opettamisen tapoihin on tartuttu ennakkoluulottomasti. Tarjolla on esimerkiksi monialainen Dialogiblogi, podcasteja, videoita ja kaikille avoimia MOOC-opintojaksoja. Tavoitteena on, että avoimet oppimateriaalit saadaan mahdollisimman monien käyttöön.

Tavoitteemme on tarttua tärkeisiin ja ajankohtaisiin ilmiöihin teemoittain, ja ristiinvalottaa niitä sitten eri tieteenalojen näkökulmasta, monitieteisesti. ”
– Jussi Lehtonen

MOOC-opintojaksoilla kehitetään esimerkiksi monitoimijaista lapsi- ja perhepalveluosaamista ja tutustutaan kouluun lasten hyvinvointiympäristönä. Viimeisimpänä käynnistyi Luonnonvarakeskuksen kanssa rakennettu luontoperustaista hyvinvointia käsittelevä MOOC, jolla tehdään näkyväksi luonnon ja eläinten ihmisille tuottamaa hyvinvointia.

– Sote-akatemian opintotarjonta on kasvanut huimasti ja lisää on luvassa. Vuoden loppuun mennessä tarjolla on jo 70 opintopisteen laajuinen valikoima. Niistä opiskelija voi valita 25 opintopisteen kokonaisuuden, vain yhden itseä kiinnostavan kurssin tai suorittaa vaikka ne kaikki, Lehtonen esittelee.

Opetussuunnitelmaa rakennetaan vuoropuhelussa tiedekuntien ja työelämän kanssa niin, että kaikkien tarpeet otetaan huomioon.

– Tavoitteemme on tarttua tärkeisiin ja ajankohtaisiin ilmiöihin teemoittain ja ristiinvalottaa niitä eri tieteenalojen näkökulmasta, monitieteisesti. Moninäköalaisuus ja työelämärelevanssi ovat vahvuutemme. Teemme yhteistyötä lukuisten kentällä toimivien ammattilaisten kanssa, ja he tuovat opetukseen oman panoksensa, Lehtonen kertoo.

Kursseilla opettajina toimiikin laaja joukko vierailevia opettajia ja asiantuntijoita niin eri tiedekunnista kuin lukuisista ulkoisista yhteistyötahoista. Mukana yhteistyössä ovat esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kuntaliitto, Työterveyslaitos, Luonnonvarakeskus sekä laaja joukko eri järjestöjä. Yhteistyö on tiivistä myös muiden korkeakoulujen kanssa.

– Haluamme tarjota paikkoja eri ammattilaisten kohtaamisille jo opiskeluaikana. Moniammatillisissa oppimisympäristöissä yhteistyötaidot kehittyvät ja työelämän todelliset tilanteet tulevat tutuiksi, Lehtonen sanoo.

Hyvä esimerkki on Monelle-opintojakso, jolla tarjotaan mahdollisuus harjoitella ammattien välistä yhteistyötä jo opiskeluaikana. Opintojakso järjestetään Turun yliopiston, Turun ammattikorkeakoulun, Åbo Akademin ja Yrkeshögskolan Novian yhteistyönä.

– Monelle kokoaa opiskelijoista moniammatillisen tiimin, joka tarttuu todellisesta elämästä kumpuavaan tapaukseen ja pyrkii ratkaisuun moniammatillisella yhteistyöllä. Opiskelijat saattavat saada eteensä esimerkiksi videon, jolla näyttelijä esittää kuvitteellista neurologista potilasta. Opettaja- ja konsulttitiimi ohjaa työskentelyä, Lehtonen sanoo.

Graafisessa kuvituskuvassa ihmishahmoja kohtaamassa sillalla

Haluttu hankekumppani

Tarjoamiensa opintojen kautta Sote-akatemia vastaa osaltaan sote-uudistuksen mukanaan tuomaan uudenlaiseen osaamistarpeeseen. Uudistuksen ja siihen liittyvän päätöksenteon tueksi tarjotaan myös tutkittua tietoa.

Monitieteisen tutkimuksen avulla voidaan kehittää asiakaslähtöisiä palveluja, jotka perustuvat näyttöön. Sote-akatemia edistää ja koordinoi omalta osaltaan tutkijoiden yhteistyötä palvelujärjestelmän kehittämiseksi.

– Palvelujärjestelmätutkijoiden foorumi on avoin yhteistyöalusta kaikille monitieteisestä palvelujärjestelmätutkimuksesta kiinnostuneille tutkijoille ja asiantuntijoille. Verkostoomme kuuluu muun muassa epidemiologian, lastensuojelun sosiaalityön, kasvatuspsykologian, perusterveydenhuollon, terveystaloustieteen ja terveyden edistämisen asiantuntijoita sekä yliopistolta että muualta työelämästä, Miia Tuominen listaa.

Aitojen kohtaamisten synnyttäminen yliopiston ja yhteiskunnan välille onkin yksi Sote-akatemian tärkeimmistä tehtävistä.

– Itse ajattelen Sote-akatemian monitieteiseksi oveksi yliopistoon – ja se käy molempiin suuntiin, Tuominen visioi.

Kohtaamisia syntyy myös lapsi- ja perhepalvelujen tutkijoiden monitieteisessä jatkokoulutusseminaarissa, joka tarjoaa vertaisryhmän alan väitöskirjojen tekijöille.

– Ryhmä toimii kiinteässä yhteistyössä työelämän asiantuntijaorganisaatioiden, esimerkiksi Opetushallituksen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Yhteistyö vahvistaa verkostoitumista ja mahdollistaa esimerkiksi jo olemassa olevien aineistojen hyödyntämisen, kertoo Tuominen, joka vetää seminaaria professori Niina Junttilan kanssa.

Monitieteisyyden ja -ammatillisuuden arvo, ja yksi syy olla mukana Soteakatemiassa, ovat yllättävät kytkökset ja mahdollisuus eri tavalla näkemiseen.”
– Niina Junttila

Verkostoitumisen tehostamiseen Sote-akatemia sai vastikään myös ministeritason tukea. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi rahoituksen Sote-akatemian koordinoimalle LASTU-hankkeelle, jossa rakennetaan verkosto kehittämään monialaista koulutusta ja tutkimusta tukemaan korkeakoulutuksen ja lasten palvelujen uudistumista.

– Sote-akatemiasta on muodostunut uskottava hankekumppani, jonka kanssa halutaan tehdä töitä. Sana on alkanut tulla lihaksi, Tuominen veistelee.

Sote-akatemialaisia yhdistävät innostus ja sitoutuminen

Kansanterveystieteen professori Sakari Suominen ja kasvatuspsykologian professori Niina Junttila ovat olleet mukana Sote-akatemian toiminnassa sen alkumetreiltä lähtien. Sosiaalityön työelämäprofessori Oona Ylönen puolestaan oli mukana ensin yhteistyökumppanin roolissa, Turun ensi- ja turvakoti ry:n toiminnanjohtajana. Kolmikon aloissa tiivistyy hyvin Sote-akatemian sisote-näkökulma.

Suominen on pohjakoulutukseltaan lääkäri, ja terveydenhuollossa hän huomasi jo varhain, että lääkärit törmäävät usein ongelmiin, jotka eivät ole ratkaistavissa yksin lääketieteen keinoin.

– Asiakas saattaa jäädä ilman selkeää diagnoosia, ja erityisesti silloin apu voisikin löytyä moniammatillisesta toimialarajat ylittävästä yhteistyöstä, Suominen pohtii.

Junttila puolestaan on aina tehnyt tutkimusta monitieteisesti ja näkee siinä valtavan potentiaalin.

– Monitieteisyyden ja -ammatillisuuden arvo on yllättävissä kytköksissä ja mahdollisuudessa nähdä asiat eri tavoin. Nämä ovat minulle syitä olla mukana Sote-akatemiassa, Junttila luonnehtii.

Ylösen tehtävässä taas korostuu jo lähtökohtaisesti myös Sote-akatemialle keskeinen yliopiston ja yhteiskunnan lähentämispyrkimys.

– Työelämäprofessorina pyrin tarjoamaan työelämän näkökulmaa yliopistoon, ja vastaavasti edistämään lastensuojelun sosiaalityön tietoperustaisuutta. Tavoitteena on parempi yhteen pelaamisen kulttuuri, Ylönen summaa.

Erilaisia siiloja ja tietokatkoja tulisikin Junttilan, Suomisen ja Ylösen mukaan taklata yhdessä. Lisäksi ammattilaisilla tulisi olla riittävä osaaminen ja uutta tutkimustietoa päätöksenteon tueksi.

Sote-akatemian monialaisissa verkostoissa eri alojen ammattilaiset ja tutkijat löytävät toisensa ja uusia hankkeita käynnistetään. Junttila, Suominen ja Ylönen näkevät, että yhdyspinnoilla syntyy uutta.

– Eri alojen kohtaamisissa on hedelmällistä jo se, että käyttämiään käsitteitä joutuu ajattelemaan uudelleen ja selittämään ne toiselle. Eri katsantokantojen leikkauspisteet voivat muodostua uudenlaisen ajattelun paikoiksi, Junttila miettii.

Sote-akatemia on mahdollistanut hyvän vuoropuhelun lähitieteenalojen edustajien kanssa”
– Oona Ylönen

Sote-akatemian merkitystä on arvioitu myös viime vuonna toteutetussa tutkimuksessa. Jere Kyyrön ja Jenni Huhtasalon tutkimus osoitti, että Sote-akatemia on onnistunut erittäin hyvin luomaan yliopistoon ilmapiiriä, joka kannustaa monialaiseen ajatteluun ja yhteistyöhön.

– Motivoituneet ja aktiiviset ihmiset ovat avaintekijöitä monialaisen ajattelun levittämisessä yliopiston käytännöissä ja tutkimuksessa. Pelkät aktiiviset henkilöt eivät kuitenkaan yksin saa muutosta aikaan, vaan monitieteistä opetus- ja tutkimustoimintaa pitää tukea myös laajasti yliopiston tasolla, Kyyrö ja Huhtasalo summaavat.

Junttila, Suominen ja Ylönen allekirjoittavat motivoituneiden ihmisten merkityksen. Kaikki kolme kokevat Sote-akatemian tärkeäksi yhteisökseen yliopistossa. Mukana ollaan, koska sitä halutaan.

– Sote-akatemiassa mukana olevia yhdistää nähdäkseni sitoutuminen ja valtava innostus. Mukana halutaan olla aidosti, Suominen pohtii.

– Itse haluan ehdottomasti olla mukana jatkossakin. Sote-akatemia ja sen ihmiset tuovat erityistä sisältöä työhöni, Junttila summaa.

– Sote-akatemia on mahdollistanut hyvän vuoropuhelun lähitieteenalojen edustajien kanssa, samalla opin lisää omastanikin. Koen yhteistyön mieluisana, Ylönen sanoo.