Elokuun alussa Turun yliopiston rehtorina aloittanut Jukka Kola haluaa luotsata Turun yliopistoa kohti entistä parempaa laatua yliopiston päätehtävissä tutkimuksessa ja koulutuksessa. – Vain sitä kautta voimme menestyä ja vaikuttaa – tehdä maastamme ja maailmasta paremman paikan, Kola sanoo.
Suomalaiset yliopistot Turun yliopisto mukaan lukien työstävät parhaillaan opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta strategioitaan vuosille 2021–2030. Turun yliopistossa työtä johtaa rehtori Jukka Kola.
– Yliopistojen strategiatyössä painopisteen on oltava päätehtävien eli tutkimuksen ja koulutuksen laadun parantamisessa. Siitä syntyy kaikki muu. Mikäli ei keskitytä päätehtäviin, jäädään junnaamaan paikalleen, Kola summaa.
Suomalaisessa ja kansainvälisessä yliopistokentässä meritoitunut Kola katsoo yliopistojen tehtäviä ja kehittämistä laajasti. Koulutuksen tavoitteissa hän näkee korottamisen varaa.
– Yliopistolain mukaan tehtävämme on tarjota korkeaa koulutusta vapaan ja riippumattoman tutkimuksen pohjalta palvellaksemme isänmaata ja ihmiskuntaa. Mielestäni palvelu ei riitä. Me koulutamme ongelmanratkaisijoita, mutta myös ja nimenomaan mahdollisuuksien toteuttajia.
Monitieteinen koulutus on yksi ratkaisu: yhdistelemällä eri tieteenaloja ja niiden erityisosaamista voidaan rakentaa kiinnostavia, vaikuttavia ja laadukkaita koulutusohjelmia, jotka ovat ajankohtaisia ja dynaamisia ja rakentavat edelläkävijyyttä.
Turun yliopiston tekniikan koulutuslaajennus on Kolan mukaan paikka osoittaa monitieteisen yhteistyön mahdollisuudet. Konetekniikan ja materiaalitekniikan lisäksi uusiin koulutusohjelmiin tuodaan myös muuta sisältöä.
– Hyvä esimerkki on myös tuleva kiinan kielen koulutusvastuu, jossa kieli- ja kulttuuriopintoihin voidaan yhdistää esimerkiksi kansainvälistä liiketoimintaosaamista ja johtamista.
Globaalien, maailmaa muuttavien tavoitteiden rinnalla kulkee alueellisuus.
– Think global, act local. Katsomme kiinnostuksella, miten kouluttamamme ihmiset kehittävät kestävää yhteiskuntaa ja vastaavat eri aloilla työvoiman tarpeeseen alueellisesti ja kansallisesti.
”Kansainvälisyys on keino olla kilpailukykyisempi –
ei tavoite”
Toiseen yliopiston päätehtävään eli tutkimukseen rehtori Kola haluaisi lisää rohkeutta. Hän puhuu riskitutkimuksesta, johon nykyiset rahoituskanavat eivät juuri kannusta.
– Tutkimuksessa ja sen rahoituksessa on tällä hetkellä liikaa valtavirtaisuutta ja reaktiivisuutta. Yliopistojen pitäisi tehdä aloitteita ja olla yhteiskunnallisten keskustelujen aloittajia, ei seuraajia. Kun rahoitus on niukkaa, ei oikein uskalleta tai voida tehdä riskialoitteita. Riskitutkimus on tutkimusta, jota kukaan muu ei ole vielä tehnyt, mutta joka jää tekemättä, jos siihen ei pystytä tarttumaan. Sen tulokset voisivat kuitenkin olla sellaisia, että niitä voidaan monella tavalla hyödyntää laajemmin, jos ne osataan yhdistää esimerkiksi monitieteisiin, ilmiöpohjaisiin hankkeisiin.
Turun yliopiston kansainvälistymistä Kola on pitänyt esillä siitä saakka, kun tuli valituksi rehtorin tehtävään. Rehtorin mukaan kansainvälistyminen ei itsessään ole tavoite, se on keino olla laadukkaampi, dynaamisempi ja houkuttelevampi: kansainvälisyys auttaa ymmärtämään maailman ilmiöitä ja ratkaisemaan ongelmia paremmin. Tutkimuksessa kansainvälistyminen liittyy erityisesti siihen, missä teemoissa ja keiden kanssa Turun yliopisto tekee yhteistyötä.
– Strategisten kumppanuuksien luominen on pitkäjänteistä työtä. Se tarkoittaa sitä, että valitaan muutama kumppani, joiden kanssa valitaan tietyt tutkimus- ja koulutusalat, joihin investoidaan ja joita yhdessä lähdetään kehittämään. Tämä vaatii molemminpuolista sitoutumista.
Kola soisi myös, että suomalaiset yliopistot tekisivät keskenään tiiviimpää ja tavoitteellisempaa yhteistyötä, jotta ne olisivat yhdessä kansainvälisesti kilpailukykyisempiä.
– Kansainvälisissä verkostoissa on hyödyntämätöntä rahoituspotentiaalia ihan jo niinkin lähellä kuin Pohjoismaissa. Esimerkiksi NordForskin rahoitushauissa suomalaiset ovat pärjänneet selvästi heikommin kuin muut Pohjoismaat.
”Johtaminen on palvelutehtävä”
Maan hallituksen tänä syksynä tekemä päätös yliopistojen perusrahoituksen lisäämisestä on rehtori Kolan mukaan tärkeää paitsi rahan myös yliopistoyhteisön mielialan, motivaation ja arvostuksen kannalta.
– Yliopisto on työpaikka, jossa selvitystenkin mukaan työtehtäviä pidetään hyvin motivoivina. Akateeminen työ on usein ihan elämäntehtävä, ja kun tekee tutkimusta ja opetusta, tekee hyviä ja tärkeitä asioita. Nämä arvot ovat tärkeitä myös monelle tukipalveluissa työskentelevälle, yhtä tärkeää on auttaa näiden asioiden toteuttamisessa. Yhteinen arvomaailma ja se, että jokainen henkilöstöryhmästä riippumatta voi kokea oman tehtävänsä tärkeänä, edistävät yhtenäisyyttä, jaksamista ja hyvinvointia.
Tutkimusta tekeville Kola peräänkuuluttaa työrauhaa.
– Tutkijat kyllästyvät tutkimusrahoituksen hakemiseen, hankehumppaan, ja nyt pitäisi päästä tilanteeseen, jossa hakemistaakan alle ei uuvuta. Tutkimusrahoitusta pitäisi johtamisen kautta pystyä rytmittämään niin, ettei ainakaan keskenään kilpailla. Kilpailijoita kyllä riittää yliopistomme ulkopuoleltakin, Kola jatkaa.
Johtamisen Kola näkee palvelutehtävänä.
– Johtajan, vaikka nyt rehtorin, tehtävä on huolehtia, että meille töihin tulleet niin akateemisella kuin tukipuolella pystyvät keskittymään mahdollisimman hyvin siihen, mitä heidät on rekrytoitu tekemään.
Akateemisissa johtotehtävissä Kola aloitti aikanaan Helsingin yliopistossa melko tuoreena maatalouspolitiikan professorina, kun nuoret tutkijat pyysivät häntä ryhtymään ehdolle laitosjohtajan tehtävään ja tuulettamaan laitoksen toimintatapoja. Kola valittiin tehtävään. Tiedekunnan johtoon Kolaa pyydettiin niin ikään oman yhteisön sisältä. Kaksi kautta dekaanina työskenneltyään Kola koki keränneensä osaamista, josta voisi olla koko yliopistoyhteisölle hyötyä. Hän haki ja tuli valituksi ensin vararehtoriksi ja sitten rehtoriksi. Samalla tiellä hän kertoo olevansa nyt Turun yliopistossa.
– Turun yliopiston johtoon hain, koska koin, että minulla on annettavaa siinä, miten Turun yliopisto voi kehittyä yhä vaikuttavammaksi ja kilpailukykyisemmäksi toimijaksi suomalaisessa ja kansainvälisessä yliopistokentässä. Minulle on tärkeää olla avoin ja rakentaa luottamusta ja sitä kautta saada yhteisö toimimaan paremmin. Mitään kvanttihyppyjä tässä ei voi suorittaa, kyse on pitkäjänteisestä, jokapäiväisestä työstä.
