Tutkimusmatkalla vuodesta 1994
Tutkimusmatkalla vuodesta 1994
Hae

Naisten ulkonäkö on normatiivisesti säädelty läpi elämän

Ulkonäköön liittyvät normit ovat tiukempia naisille kuin miehille, selviää Erica Åbergin Turun yliopistoon tekemässä taloussosiologian alan väitöstutkimuksessa. Åbergin tutkimus haastaa suomalaisessa ulkonäkökeskustelussa korostuneen luonnollisuuden ja vaatimattomuuden normin.

Erica Åbergin tutkimus tarkastelee ulkonäköön liittyviä sosiaalisia normeja suomalaisessa yhteiskunnassa. Empiiristen tulosten lisäksi väitöskirja avaa teoreettisen keskustelun ulkonäöstä potentiaalisena eriarvoisuuden lähteenä suomalaisessa yhteiskunnassa.

Åberg hyödyntää tutkimuksessaan kahta Turun yliopiston taloussosiologian oppiaineen keräämää, Suomen väestöä edustavaa kyselytutkimusaineistoa sekä kymmenen suomalaisäidin haastatteluaineistoa. Tulokset osoittavat, että naisten oletetaan panostavan ulkonäköönsä eri tavoin kuin miesten, eikä ulkonäkötyöstä koidu naisille juuri hyötyä.

– Suomalaisessa yhteiskunnassa vallitsevat puhetavat ulkonäöstä korostavat usein historiastamme kumpuavia kulttuurisia erityispiirteitä ja ulkonäkönormeja, kuten käytännönläheisyyttä ja arkisuutta. Tästä piirtyy kuva, ettei Suomessa ulkonäköä koeta tärkeäksi. Tutkimukseni tulokset haastavat näitä kulttuurisia uskomuksia tuomalla esiin uutta tietoa siitä, että sukupuolet eivät kuitenkaan ole tasa-arvoisessa asemassa ulkonäön suhteen, Åberg sanoo.

Suomessa ulkonäköön sekä sen hyödyntämiseen liittyy Åbergin mukaan monenlaisia normeja, jotka määrittävät ulkonäön käyttö- ja vaihtoarvon eri tilanteissa.

– Normien pakottavuuteen vaikuttavat yksilön taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset resurssit. Ulkonäkönormien monimutkaisuutta tulisikin vastaisuudessa lähestyä sukupuolen, iän ja elämänvaiheen lisäksi myös yhteiskuntaluokkaan sidottuna ilmiönä, jolloin ulkonäköön liittyvät eriarvoistavat mekanismit sekä erilaiset tulemat tulisivat näkyväksi.