Tutkimusmatkalla vuodesta 1994
Tutkimusmatkalla vuodesta 1994
Hae

Mona Mannevuo tutkii yhteiskuntamme syviä tunnerakenteita

Erikoistutkija Mona Mannevuo yhdistää kulttuurintutkimuksen menetelmiä ajankohtaisten yhteiskunnallisten aiheiden ja niiden historiallisten jatkumoiden tarkasteluun. Tunteet, työ ja politiikka nivoutuvat yhteen tutkimukseksi, jolle on tässä ajassa aitoa tilausta.

Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkijana työskentelevä Mona Mannevuo kertoo olevansa kiinnostunut asiantuntijatiedon roolista suomalaisessa yhteiskunnassa. Tutkijan mukaan tällaisella tiedolla on usein hyvät tarkoitusperät, mutta sen alla piilee laajempia tieteen historiaan kytkeytyviä rakenteita, joita tulee tarkastella kriittisesti.

– Asiantuntijatiedolla yritetään hallita ja järjestää yhteiskuntaa. Taustalla on pyrkimys kehittää yhteiskuntaa kohti parempaa, mutta yleisen edun asettaminen yksilön edun edelle aiheuttaa jännitteitä kansalaisen ja valtion väliseen suhteeseen, Mannevuo sanoo.

Mannevuo on tutkinut urallaan esimerkiksi työttömyyttä, perustulokokeilua sekä työpsykologian merkitystä teollisuuden työnjohtamisessa. Työpsykologia onkin tutkijan mukaan hyvä esimerkki tutkimukseen pohjautuvasta tiedosta, jolla on pitkään ollut kaksijakoinen rooli yhteiskunnassamme.

– Mitä enemmän olen tutkinut työpsykologiaa, sitä enemmän se näyttäytyy ambivalenttina kokonaisuutena. Yhtäältä taustalla on tuotannon tehostaminen jopa maanisella tavalla, toisaalta myös huoli työssään uupuneista ihmisistä ja halu parantaa heidän työkykyään.

Mannevuon tutkimuksen läpileikkaavana teemana ovat tunteet. Tunteisiin Mannevuo viittaa termillä affekti, joka pohjaa kulttuurintutkimuksen piiristä kumpuavaan teoreettiseen viitekehykseen.

Affektiteoria keskittyy tunteisiin, mutta tekee eroa emootioihin nostamalla yksilöllisten kokemusten sijaan tarkasteluun yhteiskunnan syvemmät tunnerakenteet.

– Affektiteoria antaa mahdollisuuden tarkastella esimerkiksi sitä, miten ihmisten toivotaan käyttäytyvän ja miten ei-toivottua käyttäytymistä yritetään korjata. Tunteet ovat kaikkialla, mutta niitä yritetään myös säädellä kaiken aikaa.

Elämme itsesäätelyn aikaa

Tunteiden hallinta näkyy Mannevuon mukaan erityisen hyvin työelämässä. Kotona ja läheisten keskuudessa tunteita voi näyttää vapaammin, mutta työpaikalla odotukset ovat toisenlaiset.

Nyky-yhteiskunnassa kontrolli on siirtynyt yksilön itsensä vastuulle.”

Mannevuo on tarkastellut työnjohtamista 1900-luvun alkupuoliskolla ja nyky-yhteiskunnassa. Työn rationalisointi ja tunteet ovat Mannevuon mukaan aina yhdistyneet toisiinsa erottamattomasti. Yhteiskuntamme on vuosien saatossa muuttunut sallivammaksi, mutta kansalaisilta odotetaan nykyään entistä parempaa itsesäätelyä.

– Työnjohtaminen oli sodanjälkeisessä Suomessa pitkälti työntekijöiden tunteiden hallintaa ylhäältä alaspäin. Nyky-yhteiskunnassa kontrolli on siirtynyt yksilön itsensä vastuulle. Työnjohto-oppaissa korostuu entistä enemmän itsensä johtaminen, mutta niissä näkyy teollisen työn rationalisoinnin perinne, tutkija sanoo.

Tutkija antaa esimerkin tämänhetkisestä itsen mittaamiseen keskittyvästä terveysbuumista, joka näyttäytyy toisaalta yksilökeskeisenä pyrkimyksenä parantaa itseään, toisaalta yhteiskunnan tehokkuutta lisäävänä trendinä. Kärjistäen voitaisiin sanoa, että säännöllinen liikunta ja terveellinen ruokavalio tekevät meistä ahkerampia työkansalaisia.

Mona Mannevuo työhuoneessaan
Mona Mannevuon mielestä suomalaisesta työelämästä puhutaan sujuvana ja toimivana konsensuksena, mutta kiiltokuvan taakse kätkeytyy jatkuvia konflikteja.

Mannevuon mukaan itsesäätelyn ideaali näkyy tällä hetkellä myös laajemmin yhteiskunnassa.

– Vaikkapa talouteen liittyvissä yhteiskunnallisissa keskusteluissa ongelmat siirretään yhä useammin yksilön vastuulle. Nykyään puhutaan impulsseista ja niiden hallinnasta, eli toisin sanoen laajoja ongelmia, kuten ylivelkaantumista, ei nähdä rakenteellisena ongelmana vaan ilmiönä, joka kumpuaa yksilön valinnoista ja itsesäätelyn puutteesta. Myös popularisoituun neurotieteeseen pohjautuvat selitysmallit ovat jatkuvasti yleistyneet, kuten jo impulssi-termin käyttö osoittaa, Mannevuo pohtii.

Tunnetutkimusta politiikan ytimessä

Mannevuo kertoo jo opiskeluaikoinaan tahtoneensa tehdä yhteiskunnallisesti merkittävää tutkimusta. Tutkimuksensa ohella hän toimii myös aktiivisena yhteiskunnallisena kommentaattorina ja kirjoittaa säännöllisesti ilmestyvää kolumnia Ylelle.

Tällä hetkellä Mannevuo työskentelee Suomen Akatemian rahoittamassa monitieteisessä Kansalaisuuden kuilut ja kuplat (BIBU) -konsortiossa, jota johtaa Helsingin yliopiston professori Anu Kantola. Hankkeessa selvitetään, miten suuret globaalit ilmiöt, kuten talouden rakennemuutos, muuttoliike ja teknologinen kehitys, muuttavat kansalaisten poliittista toimintakykyä, tunteita ja intressejä.

Harva ammattiryhmä on sellaisessa pyörityksessä kuin kansanedustajat, eikä sosiaalinen media ole ainakaan parantanut tilannetta.”

Mannevuon oma tutkimus käsittelee kansanedustajien tunteita ja työssäjaksamista muutosten keskellä. Tutkijan mukaan maamme poliittisen eliitin kuormitus on tänä päivänä kovaa.

– Kansanedustajilta odotetaan kovuutta, jossa ei tunnu olevan mitään rajoja. Kansalaisten täytyy tietenkin suhtautua kriittisesti vallanpitäjiin, mutta heidät täytyy myös ymmärtää yksilöinä, tuntevina ja erheitäkin tekevinä ihmisinä, tutkija sanoo.

Mannevuon tutkimus pohjaa kansanedustajien haastatteluihin, joista on paljastunut paikoin karuja asioita poliitikkojen arjesta. Kansanedustajien työuupumuksesta onkin viime aikoina keskusteltu aiempaa enemmän.

– Harva ammattiryhmä on sellaisessa pyörityksessä kuin kansanedustajat, eikä sosiaalinen media ole ainakaan parantanut tilannetta. Vaikka monet voivat suhtautua poliitikkojen työuupumukseen ja kuormitukseen epäilevästi, täytyy muistaa, että he tekevät painavia päätöksiä ja heidän tulisi olla työkykyisiä.

Yhteiskunnallisiin aiheisiin keskittyvä Mannevuo on taustaltaan historioitsija ja kulttuurin tutkija. Tutkija tunnustaa, ettei väitöskirjaa laatiessaan olisi koskaan uskonut päätyvänsä tekemään tunnetutkimusta politiikan ytimessä.

– Vaikka yliopistotyö on epävarmaa, se voi myös viedä sellaiseen suuntaan, joka on itsellekin yllätys. Monitieteinen yliopisto mahdollistaa paljon erilaisia urapolkuja, Mannevuo päättää.

Mona Mannevuo

  • FT Turun yliopisto, sukupuolentutkimus, 2015
  • Vuoden humanistitohtori 2015
  • Turun Suomalaisen Yliopistoseuran väitöskirjapalkinto 2016
  • Tutkijatohtori hankkeessa Social Science for the C21st, 2016–2017
  • Kordelinin säätiön apurahatutkija 2018
  • Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija, Kansalaisuuden kuilut ja kuplat (BIBU) -konsortio 2018–
  • Ylen kolumnisti, 2017–
  • Vastapainon toimitusneuvoston ja Eetos ry:n hallituksen jäsen
  • Viimeistelee rationalisointia ja neurotieteitä sodanjälkeisessä Suomessa käsittelevää kirjaa