Tutkimusmatkalla vuodesta 1994
Tutkimusmatkalla vuodesta 1994
Hae

Kaupungista takaisin maalle

Missä suomalaisnuoret asuvat tulevaisuudessa? Onko kaupungistuminen tullut tienristeykseen? Ruralization-hankkeen tutkijat etsivät keinoja edistää uusien sukupolvien asettumista maaseutualueille.

Maaseutuasuminen on vähentynyt tasaisesti viime vuosisadalta lähtien, kun väestö alkoi siirtyä kasvaviin kaupunkeihin. Jo pitkään on näyttänyt siltä, että yhteiskunnat kaupungistuvat ja maaseutu hiipuu.

– Näkymä ei ole tällä hetkellä yhtä yksioikoinen, sillä havaittavissa on myös vaihtoehtoisia tulevaisuuksiakin, joita olemme lähteneet selvittämään, projektitutkija Pertti Ruuska kertoo.

Ruuska on mukana kansainvälisessä Ruralization-tutkimusprojektissa, jonka tavoitteena on löytää keinoja edistää maaseutuasumista sekä maaseudun työllistymistä. Hankkeen tuloksina poliittisille päättäjille annetaan myös suosituksia toimivista käytänteistä.

– EU:ssa sisällä on nyt havahduttu siihen, että alueiden epätasa-arvoinen väestönkehitys uhkaa Euroopan sosiaalista, taloudellista ja alueellista yhtenäisyyttä, Ruuska sanoo.

Maaseudun väestökato herättää huolta, sillä tulevaisuudessakin tarvitsisimme sinne asutusta. Tässä alueiden kehittämispolitiikalla on tärkeä rooli.

– Esimerkiksi ilmastonmuutos on tuonut uusiutuvien luonnonvarojen käytön tärkeyden esiin. Se on varmaankin yksi syy, mikä on lisännyt huolta. Ketkä toimivat luonnonvara-alan, kuten maa-ja metsätalouden, ammateissa, kun väki vanhenee ja vähenee maaseudulla? Ruuska pohtii.

Projektissa on kysytty nuorilta, mitä he toivovat tulevaisuudeltaan. Heitä pyydettiin myös pohtimaan mahdollisia esteitä, jotka heidän arvionsa mukaan estävät esimerkiksi asuinympäristöön tai työhön liittyviä unelmia toteuttamasta. Kyselyn tulokset julkaistaan alkuvuonna 2021.

Oman lisänsä kyselyyn toi koronatilanne. Kyselytutkimusta oltiin juuri käynnistämässä, kun koronavirus lähti leviämään maailmalla.

– Lisäsimme viime hetkellä kysymyksen myös siitä, vaikuttiko korona-aika heidän vastauksiinsa. Alustavien tietojemme mukaan ilmeisesti esimerkiksi Suomessa vaikutus on ollut pienempi kuin vaikkapa Espanjan nuorilla. Tuloksia ei ole vielä tarkemmin analysoitu, mutta ensivaikutelma näyttää tältä, Ruuska kertoo.

Pertti Ruuska
Projektitutkija Pertti Ruuska kuvattuna Punkalaitumella, jossa toteutetaan Ruralization-hankkeen yhden työpaketin tapaustutkimusta. Taustalla on kuntaan tänä vuonna valmistunut uusi hirsirakenteinen koulu. Ruuskan mielestä nuorten näkemysten tutkiminen on tärkeää, sillä ne kertovat meille maaseutuasumisen tulevaisuudennäkymistä ja kehittämiskohteista. Kuva: Hanna-Mari Kamppikoski.

Etätyö ei sido enää kaupunkiasumiseen

Hanketta on lähdetty toteuttamaan kansainvälisesti ja monipuolisesti EU-tasolla. Horisontti 2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman rahoittamassa hankkeessa on mukana 12 maata, joissa on mukana niin yliopistoja, kansalaisjärjestöjä kuin yritysmaailmaakin. Suomesta on mukana ainoastaan Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus, joka koordinoi tutkimuksen ennakointianalyysiä ja on osatoteuttajana myös hankkeen muissa työpaketeissa.

Tutkimuksessa havainnoitujen trendien ja nuorten tulevaisuusunelmia kartoittavan aineiston avulla arvioidaan, mitkä tekijät vaikuttavat maaseudun tulevaisuuden näkymiin, kuten asumiskysymyksiin ja maatilatalouden jatkuvuuteen.

Korona on tuonut elämäämme monia muutoksia, jotka ovat saaneet pohtimaan myös asumiseen liittyviä tekijöitä uudesta näkökulmasta. Etätyö on viime kuukausina osoittanut, ettei asumispaikan tarvitse olla sidottuna työpaikkaan. Ruuska itse on tästä hyvä esimerkki, sillä hän työskentelee kotoaan Äänekoskelta käsin. Myös hankkeen toinen suomalaistutkija, tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmonen, työskentelee etänä Pohjois-Savossa. Koronan kaikkia vaikutuksia emme vielä tiedä, mutta voisiko etätyö lisätä maaseutuasumisen houkuttavuutta?

– Ei se vieläkään varmaan massailmiönä tuota maaseutuasumista. Toisaalta korona on kuitenkin paljastanut, että monilla on ollut tarve muuttaa vähän väljempään asuinpaikkaan, joko ihan terveys- ja turvallisuussyistä tai elämänlaadun takia. Jos koko kaupunki sulkeutuu, myös tavalliset kaupunkiasumisen edut poistuvat, Ruuska toteaa.

Maaseutuun on kuitenkin edelleen liitetty kielteisiä mielikuvia.

– Esimerkiksi palveluiden alasajo tai koulujen häviäminen maaseudulta kiihdyttävät maaltapakoa. Myös luonnonsuojeluun liittyvät asiat saattavat olla ristiriitaisia, mikä voi vaikeuttaa maaseutuelinkeinojen harjoittamista. Tässä on nähtävissä eri tekijöitä eri maissa ja syyt voivat olla hyvin moninaiset. Suomessa ristiriitoja voivat synnyttää vaikkapa turpeen käyttö tai suurpetoihin liittyvät seikat, Ruuska pohtii.

Maaseutu houkuttelee Euroopassa

Elämänlaadun parantamisen näkökulmasta maaseutu on nähty Euroopassa houkuttelevana tekijänä.

– Espanjan lisäksi esimerkiksi Italiasta oli aineistoa, jossa nuoret aikuiset olivat ikään kuin löytäneet maaseudun uudestaan. He haluavat rakentaa omavaraisempaa elämää ja olla lähempänä luontoa, Ruuska kertoo.

On siis hyvin mahdollista, että tulevaisuudessa Suomessakin maaseutuasuminen nähdään entistä houkuttelevampana vaihtoehtona.