Turun yliopiston aivotutkimusryhmä on kartoittanut kauhuelokuvien katsomisen aiheuttamia reaktioita aivojen hermoverkoissa. Tutkimusryhmä selvitti, millaisia reaktioita pelko aiheuttaa aivoissa kauhuelokuvien kaltaisessa monimutkaisessa ja nopeasti muuttuvassa ympäristössä. Tätä varten tutkijat pyysivät tutkittavia katsomaan kauhuelokuvia ja mittasivat samalla näiden aivojen hermoverkkojen toimintaa magneettikuvauksella.
Silloin, kun jännitys lisääntyi vähitellen, aivoissa aktivoituivat näköön ja kuuloon liittyvät alueet ihmisen etsiessä ympäristöstä merkkejä lähestyvästä uhasta. Yllättävän järkytyksen jälkeen aivokuvissa taas näkyivät aktiivisina alueet, jotka ovat vastuussa tunteiden käsittelystä, uhkien arvioinnista ja päätöksenteosta. Nämä aivoalueet käyvät elokuvan aikana jatkuvaa keskustelua aisteihin liittyvien alueiden kanssa, ikään kuin aistialueet valmistelisivat reagointiin käytettyjä hermoverkkoja pelottavan tapahtuman todennäköisyyden kasvaessa.
– Aivomme ovat siis koko ajan valmiudessa reagoimaan uhkaaviin tilanteisiin, ja tätä ominaisuutta käytetään kauhuelokuvissa taitavasti hyväksi jännityksen lisäämiseksi, Turun Valtakunnallisen PET-keskuksen tutkija Matthew Hudson selittää.
