Tutkimusmatkalla vuodesta 1994
Tutkimusmatkalla vuodesta 1994
Hae

Karoliina Sjön päiväkirjatutkimuksessa yhdistyy tiede ja taide

Tohtorikoulutettava Karoliina Sjölle Turun yliopisto on kiehtova työpaikka ja innostava tieteellinen yhteisö. Nuori tutkija kokee tekevänsä kulttuurisesti ja yhteiskunnallisesti merkittävää työtä tiedettä ja taidetta yhdistävällä tutkimuksellaan, josta hän myös viestii uusin keinoin.

Kulttuurihistorian tohtorikoulutettava Karoliina Sjö tutkii Kirsti Teräsvuoren laajoja päiväkirja-aineistoja. Väitöskirjan aihe on nuorelle tutkijalle läheinen – hän kertoo itsekin kirjoittavansa päiväkirjaa.

– Se on tuntunut luonnolliselta tavalta kertoa päivän tapahtumista. Varhaisemmat päiväkirjani olivat enemmän oman sisäisen elämän kuvausta ja ajatusten ulos päästämistä. Suhteeni päiväkirjaan on muuttunut viime vuosina. Siitä on tullut yhä enemmän oman luovan kirjoittamisen alusta, Sjö toteaa.

Tohtorikoulutettava löytää samastumispintaa vuonna 1899 akateemis-porvarilliseen perheeseen syntyneestä Teräsvuoresta. Hän oli aktiivinen arjen kommentoija, joka kirjasi ylös oman elinympäristönsä tapahtumia ja omia kokemuksiaan vuodesta 1916 aina 1980-luvulle saakka. Sjön tutkimus käsittää Teräsvuoren päiväkirjat vuosilta 1916–1934.

Ajatus siitä, että tiedettä voi popularisoida uusin keinoin, on kiehtova.”

– Teräsvuori oli tutkimiani päiväkirjoja kirjoittaessaan nuori henkilö. Tutkimukseni käsitteleekin sitä, miten hän rakensi päiväkirjoissa kertomusta itsestään, elämästään ja kokemuksistaan tyttönä ja nuorena naisena 1900-luvun alun Suomessa. On kiinnostavaa tutkia, millaisen kehyksen juuri päiväkirja tarjosi kirjoittamisen muotona ja mitkä teemat vaikuttivat Teräsvuoren päiväkirjakertomukseen, Sjö sanoo.

Sjön tutkimus laajenee Teräsvuoren arjen ja itsensä kokemuksista myös päiväkirjatradition tarkasteluun. Tohtorikoulutettavan mukaan päiväkirja on jokseenkin syrjään jäänyt kirjallisuuden laji, jota ei ole tutkittu niin paljon kuin esimerkiksi romaanikirjallisuutta tai runoutta.

– Historiallista päiväkirjatukimusta tarvitaan, koska erilaisia päiväkirjoja on kirjoitettu vuosisatojen ajan ja kirjoitetaan yhä edelleen. Teknologinen kehitys on myös luonut uusia itsestä kertomisen muotoja, kuten blogit ja vlogit, joissa näkyvät päiväkirjakirjoittamisen perintö, Sjö sanoo.

Tohtorikoulutettava Karoliina Sjö lukemassa päiväkirjaa
Sjölle omien päiväkirjojen lukeminen on hauska tapa kohdata mennyt minä.

Päivittäin kirjoittanut Teräsvuori oli Sjön mukaan lahjakas kirjoittaja, jonka teksti oli sujuvaa ja eläväistä.

– Teräsvuorella oli kyky tarkastella ympäristöään kriittisesti ja hänellä oli historiallisen tallentamisen motiivi, mikä näkyy jo siinä, että hän kirjoitti vuosien aikana kymmeniä tuhansia sivuja. Hän käsittelee myös paljon sairauden kokemuksiaan ja päiväkirjoissa nousee esiin sellaiset nykyajassakin resonoivat teemat kuin kuulumattomuuden tunne, masentuneisuus ja syömishäiriöt. Päiväkirjojen avulla voikin päästä monien kiinnostavien ja yhteiskunnallisesti tärkeiden aiheiden ja kysymysten äärelle, Sjö sanoo.

Tutkimuksesta lavarunoutta

Tutkimuksestaan intohimoisesti puhuva Sjö kertoo olevansa kiinnostunut tieteellisen tiedon ja luovan työn rajapinnasta. Tutkimuksessaan hän käsittelee päiväkirjaa toisaalta lähdeaineistona, toisaalta tutkimuksen kohteena omana taiteen muotonaan. Taiteen ja tieteen välistä dialogia Sjö toivoo edistävänsä myös uudenlaisilla tavoilla tuoda tutkimustaan kuulluksi.

– Osallistuin pari vuotta sitten tyttötutkimusverkoston kesäkouluun, jossa mietittiin eri keinoja yhdistää tiedettä ja taidetta. Ajatus siitä, että tiedettä voi popularisoida uusin keinoin, on kiehtova. Kehitin tuolloin menetelmän, joka lähentelee spoken word -perinnettä, ja olen sittemmin esittänyt Kirstin päiväkirjojen katkelmiin pohjautuvia teoksia myös useissa konferensseissa.

Turussa tutkitaan niin moninaisia aiheita! On aina itsellekin motivoivaa kuunnella, kun joku kertoo omasta tutkimuksestaan ja innostus ja perehtyneisyys paistavat läpi.”

Aihe on ajankohtainen, sillä tutkimusta rahoittavien säätiöiden erityisesti ihmistieteisiin liittyvissä hakujulistuksissa on viime vuosina painotettu tiedettä ja taidetta yhdistäviä hankkeita. Sjö saikin loppuvuodesta 2018 Koneen Säätiöltä mittavan nelivuotisen rahoituksen tutkimukselleen.

Sjön teos Ääniä eri aikatasoilta on kuunneltavissa Youtubessa.

Monialainen sivistysyliopisto innostaa

Sjö tutki Teräsvuoren päiväkirjoja jo pro gradu -työssään ja haki keväällä 2016 historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen tohtoriohjelma Junon tohtorikoulutettavaksi.

Sjö painottaa, ettei missään nimessä tahdo antaa itsestään kuvaa ”supersuorittajana”. Vaikka tavoiteajassa valmistuneelle maisterille oli selvää jatkaa Turun yliopiston tutkijakouluun, näin ei kuitenkaan aina ollut.

– Olin suoraan sanottuna aika hukassa lukion jälkeen, enkä oikein tiennyt, mitä elämältäni tahdoin. Eri vaiheiden jälkeen löysin oman intohimoni kirjallisuuden ja kulttuurin tutkimuksesta. Päädyin kotimaisen kirjallisuuden kautta opiskelemaan kulttuurihistoriaa, joka on todella kiinnostava ala, ja oppiaineena innostava ympäristö. Yhteisön tuki on ollut tosi iso asia koko lyhyen akateemisen urani ajan, Sjö sanoo.

Tutkijakoululle Sjö antaa kiitosta erityisesti kaikista tukipalveluista, joita tohtorikoulutettaville tarjotaan.

– Meille on esimerkiksi järjestetty todella hyödyllisiä kursseja, kuten tieteen popularisointia ja tiedeviestintää käsittelevä Elävää tiedettä ja monia aineistonhallintaan ja tiedonhakuun liittyviä koulutuksia. Myös matka-apurahat ja mahdollisuus hakea taloudellista tukea väitöskirjan painatukseen ovat useimmille tohtorikoulutettaville todella tärkeitä asioita.

Monialaista sivistysyliopistoa Sjö kuvailee inspiroivana työpaikkana.

– Turussa tutkitaan niin moninaisia aiheita! On aina itsellekin motivoivaa kuunnella, kun joku kertoo omasta tutkimuksestaan ja innostus ja perehtyneisyys paistavat läpi. On ollut hienoa huomata, kuinka paljon asiantuntijuutta yliopistossa on, ja sitä soisi käytettävän enemmän yhteiskunnan eri alueilla. Teemme yliopistossa monin tavoin merkityksellistä työtä, ja on eettisestikin tärkeää miettiä, mitä annettavaa meillä on tieteelle ja maailmalle.

Syksyn haku Turun yliopiston tutkijakouluun on auki ja päättyy perjantaina 20.9. Millaisia eväitä Sjö tahtoo antaa tuleville hakijoille?

– Lähde tekemään sitä, mikä motivoi ja kiinnostaa! Kannattaa muistaa, että aiheen parissa tulee viettäneeksi monta vuotta. Aiheen ei tarvitse olla omakohtainen, mutta tutkimuksen parissa jaksaa työskennellä, jos sen kokee merkitykselliseksi.

Karoliina Sjö

  • FM 2016
  • Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen tohtoriohjelma Junon tohtorikoulutettava 2016–
  • Projektikoordinaattori Suomen Kulttuurirahaston rahoittamassa Vihan pitkät jäljet -hankkeessa 2017–2018
  • Projektikoordinaattori Koneen Säätiön rahoittamassa Vammaisuuden vaiettu historia -hankkeessa 2018
  • Aino Kallas Seuran sihteeri 2018–
  • Turun yliopiston SELMA Centre for the Study of Storytelling, Experientiality and Memory -tutkimuskeskuksen johtokunnan jäsen
  • Koneen Säätiöltä 119 000 euron nelivuotinen apuraha väitöstutkimukselle 2018