Turun yliopiston hammaslääketieteen ja biodiversiteettiyksikön tutkijat ovat selvittäneet yhdessä Kiinan pandatutkimuslaitoksen CCRCGP:n tutkijoiden kanssa ensimmäisinä maailmassa vastauksen pandojen erityiseen purentatoimintaan. Vaikka panda on käytännössä kasvissyöjä, sen purentaelimistön toiminta poikkeaa muista kasvissyöjistä.
Tutkimusryhmän työ moderneilla 3D-skannaustekniikoilla pandan leuan liikkeistä ja hampaiden rakenteista paljasti, että pandan leukanivel on kehittynyt toisenlaiseksi kuin esimerkiksi ruskeakarhulla tai jääkarhulla. Saranamaisen auki-kiinni -liikkeen lisäksi nivel mahdollistaa bambun kuorimisessa tarvittavan leuan sivusuuntaisen liikkeen, jota urosten taistelutilanteessa tarvitsemat suuret kulmahampaat eivät kuitenkaan estä.
– Ravinnon saannin välttämättömyys on muovannut leukanivelen ja hampaiden muotoa tehokkaaseen bambun varren kuorimiseen ilman, että välihampaat ovat kuitenkaan alttiita kasvisravinnon kuluttavalle vaikutukselle tai muille vaurioille, kertoo professori Pekka Vallittu hammaslääketieteen laitokselta.
