Tutkimusmatkalla vuodesta 1994
Tutkimusmatkalla vuodesta 1994
Hae

Hyvinvointivaltion puuttuvat palaset

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on maailmalla ihailtu menestystarina. Nykyisessä hyvinvointijärjestelmässä on kuitenkin yksi keskeinen puute: se ei auta tarpeeksi hyvin perheitä, joille kasautuu ongelmia. INVEST-hankkeen tutkijoiden tavoitteena on rakentaa Hyvinvointivaltio 2.0, jossa ongelmiin puututaan kohdennetuilla interventioilla.

Sosiologian professori Jani Erolan vetämä tutkimuskonsortio sai toivottuja uutisia vuoden alussa. Suomen Akatemia valitsi Turun yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen eli THL:n tutkimuskonsortio INVESTin mukaan lippulaivaohjelmaansa. Se tarkoittaa 8,25 miljoonan euron rahoitusta neljälle vuodelle, jota hyvin todennäköisesti seuraa neljän vuoden jatko. Tutkijan silmissä tämä tarkoittaa aikaa, jolloin voi keskittyä pitkäkestoisesti tutkimukseen aikaa vievän rahoitushakemusrumban sijaan.

– Nyt me voimme keskittyä luomaan Hyvinvointivaltio 2.0:aa, Erola sanoo.

Termin taakse ei kätkeydy täysin uudenlaista hyvinvointivaltiomallia. Itse asiassa Erola kiittää nykyistä hyvinvointijärjestelmää pääosiltaan erinomaiseksi, huippuunsa viritetyksi malliksi, jossa jokaisen euron tuottamat hyödyt ja kustannusvaikutukset on hiottu tarkasti. Siitä puuttuu kuitenkin yksi merkittävä palanen.

Lapsuudessaan monentyyppistä huono-osaisuutta kokevat eivät ole kovin suuri joukko, noin 1–2 prosenttia per ikäluokka.”

– Nykyinen malli on erittäin toimiva tilanteissa, joissa perhettä kohtaa tilapäinen työttömyys, tuloköyhyys tai sosiaaliturvan asiakkuus. Mutta jos nuo kaikki yhdistettynä vanhempien alhaiseen koulutustasoon iskevät samaan aikaan, nykyjärjestelmämme ei kykene auttamaan. Me haluamme kaivaa esille aukkokohdat, joihin hyvinvointivaltio ei pääse käsiksi. Sen jälkeen voimme tehdä kohdennettuja interventioita, joilla voimme lisätä hyvinvointia ja osaamista, Erola sanoo.

Kasautunut huono-osaisuus ei suoraan tuomitse ongelmiin

Tutkijat puhuvat koetusta hyvinvoinnista, mutta valtiovallan halussa rahoittaa tutkimusta heijastuu myös pyrkimys vaalia taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä. On kallista auttaa heitä, joille on kasautunut ongelmia, ja samaan aikaan tukitoimet eivät välttämättä tuota haluttua tulosta.

– THL:n laskelmien mukaan koulupudokas eli henkilö, joka ei jatka enää peruskoulun jälkeen opintojaan, tarvitsee elämänsä aikana 350 000 eurolla enemmän yhteiskunnan palveluja kuin opintojaan jatkanut, Erola kertoo esimerkin.

– Jos voisimme vähentää vaikka neljänneksellä koulupudokkaiden tarvitsemien palvelujen määrää, säästäisimme syntymäkohorttia kohden miljardi euroa, Erola sanoo.

Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että huono-osaisuuden tekijät kasautuvat elämän eri vaiheissa, joten järkevintä on panostaa lapsiin ja nuoriin.

– Samaan aikaan lapsuudessaan monentyyppistä huono-osaisuutta kokevat eivät ole kovin suuri joukko, noin 1–2 prosenttia per ikäluokka, Erola sanoo.

Esimerkiksi lamavuonna 1991 syntyneistä määrä tarkoittaa 650–1 300 henkilöä.

Yhtenä ongelmana on löytää avuntarvitsijat. Pelkkä huono-osaisuuden kasautuminen kun ei selitä tilannetta.

– Tiedämme, että puolella niistä lapsista, jotka syntyvät perheisiin, joille on kasautunut huono-osaisuutta, menee aikuisina ihan hyvin. Olemme kiinnostuneita siitä toisesta puoliskosta. Haluamme löytää ne syyt ja tekijät, jotka erottavat näitä kahta ryhmää, Erola sanoo.

Juuret syvällä Turun yliopiston tutkimuksissa

Tammikuussa rahoituspäätöksen saaneen hankkeen ensimmäinen vuosi kuluu pitkälti tutkimusryhmien ja edellytysten rakentamisessa. Keväällä rekrytoidaan eri tutkijanuravaiheen tutkijoita ja tohtorikoulutettavia, syksyllä ryhdytään rakentamaan infrastruktuuria. Jatkokoulutusohjelman lisäksi Turun yliopistoon luodaan uusi, vuonna 2020 aloittava kansainvälinen maisteriohjelma INVESTin teemojen ympärille.

Tyhjältä pöydältä ei kuitenkaan lähdetä. INVESTin juurina on viisi Turun yliopiston tutkimusryhmää, jotka ovat jo vuosia etsineet tietoa ja keinoja, joilla voidaan lisätä hyvinvointia yhteiskunnassa. Nuo juuret olivat se pohja, mikä osaltaan vakuutti Suomen Akatemian INVESTin laadukkuudesta.

Interventiot eivät voi koskea vain perhettä, vaan mukaan on saatava laajempi yhteisö, esimerkiksi kouluyhteisö.”

Yksi taustalla olevista tutkimushankkeista on Erolan ERC-hanke INDIRECT, joka tutkii huono-osaisuuden ylisukupolvista periytymistä. Toinen on sosiologian professori Mikko Niemelän johtama, vahvaa järjestelmätutkimusta edustava Eriarvoisuuden torjuminen niukkuuden aikana eli TITA-hanke. Kolmas ja neljäs ovat psykologian professori Christina Salmivallin johdolla luotu koulukiusaamista ehkäisevä KiVa Koulu ja toisen asteen opiskelijoita auttava Opintokamu. Viides ja kuudes tutkimushanke ovat lastenpsykiatrian professorin Andre Souranderin johtamat lasten käyttäytymisen haasteissa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa auttava Voimaperheet-hanke sekä lasten ja nuorten mielenterveysongelmissa varhaisessa vaiheessa auttava APEX.

Käynnistysvaiheessa INVESTissä on mukana yhteiskuntatieteilijöitä ja lääketieteilijöitä, mutta tavoite on laajentaa tieteenalojen kenttää. Monitieteisyys on kuin luuppi, jonka avulla voidaan nähdä monimutkaisen ongelman eri piirteitä.

– Tiedämme esimerkiksi, että pelkkä taloudellinen kompensaatio ei auta kasautuneesta huono-osaisuudesta kärsiviä perheitä. Interventiot eivät voi myöskään koskea vain perhettä, vaan mukaan on saatava laajempi yhteisö, esimerkiksi kouluyhteisö. Koulussa tehtävät toimet voivat katkaista huono-osaisuuden kierteen, mutta kouluympäristö voi myös vahvistaa huono-osaisuutta, esimerkiksi koulukiusaamisen muodossa, Erola sanoo.

Interventioiden toteutukseen saatava tukea poliitikoilta

Jani Erola on tottunut johtamaan huippuluokan tutkimusryhmää. Hän sai ensimmäisenä suomalaisena yhteiskuntatieteilijänä Euroopan tiedeneuvoston ERC-rahoituksen vuonna 2014. Ennen rahoitusta hänen tutkimusryhmäänsä kuului yksi, ajoittain kaksi tutkijaa. ERC:n myötä määrä kasvoi seitsemään, kahdeksaan.

– ERC:n tärkein anti oli se, että se on helpottanut kansainvälistä yhteistyötä. Meidän ei enää tarvinnut todistella tieteellistä tasoamme, vaan ERC oli tehnyt sen meidän puolestamme, Erola sanoo.

Samanlaisen vakuutuksen tutkimuksen tasosta antaa valinta lippulaivaohjelmaan. Suomen Akatemia valitsi mukaan vain kuusi huipputason osaamiskeskittymää koko Suomesta. Akatemian odotukset ovatkin huipussa. Korkeatasoisen tutkimuksen odotetaan yhdistyvän taloudellista kasvua tukevaan ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen, vahvaan yhteistyöhön olennaisten kumppaneiden kanssa sekä muuntautumiskykyyn.

– Yhteiskunnallinen vaikuttavuus on asia, joka on noussut nopeasti merkittävään asemaan myös tutkimuksessa. Kun sain ERC-rahoituksen, ei tällaisesta vaikuttavuudesta puhuttu juuri mitään. Perinteisen akateemisen vaikuttavuuden rinnalla halutaan, että tutkimus vaikuttaa yhteiskuntaan, Erola sanoo.

INVESTissä vaikuttavuus on sisäänrakennettu kaikkeen. Konsortion Turun yliopiston toimijoille on kertynyt jo vahvaa vaikuttavuusosaamista, mutta tällä saralla Suomen huippuja on konsortiossa mukana oleva THL.

– THL:llä on esimerkiksi hyvin vahva kokemus osallistumisesta erilaisiin yhteiskunnallisiin politiikkaprosesseihin, Erola sanoo.

Ja niihin pöytiin on INVESTinkin päästävä, mikäli se mielii toteuttaa suuren intervention.

Interventio on sana, joka vilahtaa tämän tästä Erolan puheessa. Niillä hän viittaa tilanteisiin, joissa tiettyyn ryhmään kohdennetaan suunnattuja tukitoimia. Seurantajakson aikana ja sen jälkeen tutkijat analysoivat toimien vaikuttavuutta vertaamalla intervention kohteena olleita kontrolliryhmään, joka ei ole saanut tukitoimia.

Pienimuotoisia interventioita voidaan Erolan mukaan toteuttaa muutamia, mutta mielessä muhii ajatus myös ainakin yhdestä suuresta interventiosta. Taitoa siihen olisi, sillä INVESTin joukoissa on myös työelämäprofessori Olli Kangas, joka vastasi Suomen suurimpiin interventioihin lukeutuneen perustulokokeilun tutkimuspuolesta.

Pieniä interventioita useampia, ehkä yksi suurempi

Kangas ei vielä suostu pallottelemaan ajatuksella, voisiko INVESTiin sisällyttää perustulokokeilun suuruusluokkaa olevan intervention. Niin merkittävässä asiassa päätöstä eivät tee yksin tutkijat vaan mukaan on saatava poliittiset päätöksentekijät ja rahaa.

Lisähaastetta tuo tutkimusmaailman ja politiikan rytmiero. Poliitikot elävät neljän vuoden rytmissä, tutkimuksessa aikajänne on usein merkittävästi pidempi. Esimerkiksi perustulokokeilun kohdalla Kela voitti tutkimuskilpailutuksen syksyllä 2015, kokeilu suunniteltiin hirmuisella kiireellä keväällä 2016. Kokeilulaki valmisteltiin syksyllä 2016, koe käynnistyi 2017 ja alustavia tuloksia saatiin 2019 alussa. Lopullinen raportti valmistuu vuonna 2020.

– Aiemmista tutkimuksista tiedämme, että interventioiden aikaansaamat käyttäytymistulokset tulevat vasta viiveellä. Perustulokokeilunkin olisi tullut kestää 4–5 vuotta. Tulokset kuitenkin haluttiin tällä hallituskaudella. Siksi kaksivuotinen kokeilu, Kangas sanoo.

Perinteisen akateemisen vaikuttavuuden rinnalla halutaan, että tutkimus vaikuttaa yhteiskuntaan.”

Tässä mittakaavassa INVESTin aikataulu, neljän vuoden rahoitus nyt ja optio neljään seuraavaan vuoteen, edellyttää, että liikkeelle on lähdettävä ripeästi. Yksi ajatus on valmiina. Kangas haluaa, että seuraavaan hallitusohjelmaan kirjataan negatiivisen tuloveron kokeilu.

– Kun perustulossa kaikille maksettaisiin tietty summa, joka verotettaisiin porrastetusti pois ihmisen palkkatulojen kasvaessa, negatiivisessa tuloverossa määritellään jokin summa, joka ihmiselle taataan niin, että jos hänen palkkatulonsa eivät siihen yllä, hänelle maksetaan erotus. Nyt kun meillä on tulorekisteri käytössä, tämä kokeilu olisi helppo toteuttaa, Kangas sanoo.

Toteuttaisipa tuon tutkimuksen INVEST tai joku muu, tulokset hyödyttäisivät tutkimusta varmasti.

Yksi on varmaa: pienempiä interventioita INVEST tulee toteuttamaan

– Pienemmät interventiot ovat kestoltaan lyhyempiä, pienimuotoisia, eikä niihin sisälly samalla tavalla poliittisia intohimoja kuten esimerkiksi perustulokokeiluun. Niitä voidaan tehdä tutkimuksen, ei politiikan lähtökohdista, Kangas sanoo.

Yksi sellainen voisi olla kokeilu, jossa tietyn kunnan perheitä tuettaisiin tutkijoiden tehokkaiksi arvioimilla keinoilla, ja verrokkiryhmänä olisivat toisen kunnan samankaltaisessa tilanteessa olevat perheet.

Mallia koko maailmalle

INVESTin tutkimuksen lähtökohtana on suomalainen hyvinvointijärjestelmä, mutta asiaa ei voi tutkia vain oman maan rajojen sisällä. Erola korostaa kansainvälisen yhteistyön ja vertailevan tutkimuksen merkitystä.

– Meidän pitää saada kansainvälistä vertailuaineistoa. Meillä on käytössämme lukuisia kansainvälisiä tutkimusaineistoja ja tilastoja, joista voimme uudella tavalla katsoen saada irti uutta tietoa. Yksi niistä on European Social Survey, jonka Suomen osa-aineiston koordinointi on ollut alusta saakka Turun yliopiston vastuulla. Lisäksi meillä on käytössämme THL:n omat aineistot, Erola sanoo.

Mielessä siintää myös ajatus, että onnistuessaan INVEST antaisi eväitä kaikkien Pohjoismaiden hyvinvointimallien kehittämiselle.

>> Lue lisää Invest-hankkeesta

Lasten ja nuorten mielenterveysongelmia ehkäistään jo ennen syntymää

”Ennaltaehkäisy ja varhainen tukeminen ovat tehokkaita keinoja vähentää mielenterveysongelmien esiintymistä väestötasolla. Syrjäytymisen ehkäisemisessä täytyy olla kauaskatseinen.”
– Andre Sourander

Mielenterveyshäiriöt alkavat usein nuorella iällä. Väestötasolla aikuisiän mielenterveyshäiriöistä puolet puhkeaa jo ennen murrosikää.

– Meillä ei ole tutkimustietoa siitä, että mielenterveyshäiriöt olisivat lisääntyneet lasten ja nuorten keskuudessa. Ongelmat ovat kuitenkin polarisoituneet siten, että osalla nuorista on entistä enemmän ongelmia tai ne ovat entistä vaikeammin hoidettavia, kertoo lastenpsykiatrian professori Andre Sourander.

Sourander johtaa Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskusta ja vetää kahta INVEST-konsortioon kuuluvaa interventiohanketta, Voimaperheitä ja APEXia. Molemmissa keskitytään lasten ja nuorten mielenterveyden edistämiseen.

– Lasten mielenterveyteen liittyvissä tutkimuksissa on osoitettu toistuvasti, että lapsuusiässä alkavat vaikeat käytösongelmat ovat yhteydessä aikuisiän sosiaalisiin ja mielenterveyden ongelmiin, kuten matalaan koulutustasoon, päihderiippuvuuteen ja aikaiseen kuolleisuuteen. Suomessa on perinteisesti keskitytty enemmän korjaaviin palveluihin, mutta tehokkaampaa on mennä ongelman lähteelle ja pyrkiä ennaltaehkäisemään niiden syntymistä, Sourander sanoo.

Voimaperheet-ohjelmassa lapsuuden käytösongelmia pyritään hoitamaan tarjoamalla vanhemmille keinoja omien kasvatustaitojensa kehittämiseen ja lasten ongelmien hallitsemiseen.

– Kun lapsella on vaikeuksia, vanhempi helposti toruu ja rankaisee häntä, mikä ruokkii negatiivista kierrettä. Voimaperheiden digitaalinen materiaali yhdistettynä puhelinvalmennukseen on tuonut huikeita hoitotuloksia. Vaikutustutkimuksissa olemme osoittaneet, että ohjelma parantaa osallistujien vanhemmuustaitoja, minkä myötä lasten ongelmat vähenivät ja toimintakyky kasvoi, Sourander hehkuttaa.

APEX-konsortiossa Voimaperheiden mallia on laajennettu. APEXin tavoitteena on lisätä väestön mielenterveystaitoja sekä ehkäistä mielenterveysongelmia ennen kuin niistä tulee vakavia ja vaikeasti hoidettavia.

– Lasten käytöshäiriöiden lisäksi keskitymme muun muassa raskaudenaikaisen ja synnytyksenjälkeisen masennuksen sekä kouluikäisten lasten ahdistuneisuuden hoitoon. Tahdomme tukea lasten ja nuorten hyvinvointia syntymää edeltävästä ajasta aina nuoreen aikuisuuteen saakka, Sourander sanoo.

Vaikka INVESTin järjestäytyminen on vielä vaiheessa, Souranderilla on suuria odotuksia tutkimuksen lippulaivasta.

– Meillä on jo tutkitusti toimivia interventio-ohjelmia, mutta INVESTin rahoituksella voimme osoittaa ne aidosti kustannustehokkaiksi ratkaisuiksi väestötasolla. Tahdomme räjäyttää pankin ja nostaa Turun yliopiston kansainväliseksi digitaalisten terveydenhuoltopalveluiden edelläkävijäksi.

Teksti: Heikki Kettunen


Uusi hyvinvointivaltio luodaan lapsiin ja nuoriin panostamalla

Christina Salmivalli
”Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus tuo konsortioon mielenterveysosaamista, me psykologian oppiaineessa keskitymme lasten sosiaalisiin suhteisiin ja sosiologit tuovat laajempaa yhteiskunnallista näkökulmaa esimerkiksi eriarvoisuudesta ja syrjäytymisen mekanismeista.”
– Christina Salmivalli

Yksiä INVEST-konsortion keskeisiä tavoitteita on etsiä lasten ja nuorten hyvinvointia rajoittavia tekijöitä sekä puuttua niihin tutkimustietoon pohjautuvilla interventioilla. Mutta mitkä seikat lopulta uhkaavat kasvuikäisten hyvinvointia?

– Pienillä lapsilla nämä tekijät liittyvät usein perheeseen, mutta vertaissuhteet tulevat iän myötä koko ajan tärkeämmiksi. Tämä korostuu erityisesti keskilapsuudessa, siis kouluiässä, jolloin yksi hyvinvointia rajoittava tekijä on esimerkiksi kiusatuksi joutuminen, kertoo INVEST-lippulaivan varajohtaja, psykologian professori Christina Salmivalli.

Salmivalli johtaa KiVa Koulua ja Opintokamua, interventiohankkeita, jotka keskittyvät erityisesti koulumaailmaan. KiVa Koulu on monille tuttu suomalaisen koulutusviennin kestomenestyjä. Kiusaamisen vastaista toimenpideohjelmaa on toteuttanut parhaimmillaan 90 prosenttia suomalaisista peruskouluista.

– Haluamme rakentaa uutta hyvinvointivaltiota panostamalla lapsiin ja nuoriin sekä niihin ympäristöihin, joissa he kasvavat. INVESTissä tulemme tekemään tiivistä yhteistyötä yhteiskunnallisten instituutioiden, kuten koulujen ja neuvoloiden kanssa, Salmivalli sanoo.

Kun lapsi kasvaa, kiusaamisen ohelle voi tulla uusia vaikeuksia.

– Oppimisvaikeuksista kärsivien nuorten koulumenestys heikkenee, mikä lisää henkistä pahoinvointia sekä riskiä syrjäytyä. Toisen asteen oppilaitoksille tarkoitettu Opintokamu-ohjelma tarttuu tähän haasteeseen tarjoamalla opiskelijoille ja opettajille apuja oppimisvaikeuksien taklaamiseen.

Opintokamu koostuu kolmesta teemasta: opiskelusta, sosiaalisista suhteista sekä tunteiden ja mielen hallinnasta. Oppimisen lisäksi ohjelmassa tuetaan esimerkiksi opiskelijan elämänhallinnallisia taitoja.

– Lippulaiva mahdollistaa ohjelmien jatkokehittämisen ja vaikutusten tutkimisen. Tällä hetkellä suuri haaste on, miten tutkitusti hyväksi havaitut toimenpiteet saadaan jalkautettua laajasti yhteiskuntaan. Implementaatiotutkimus onkin yksi INVESTin keskeisiä ulottuvuuksia, Salmivalli toteaa.

Teksti: Heikki Kettunen


Hyvinvointitutkimuksella halutaan vaikuttaa päätöksentekoon

Mikko Niemelä
”Näin pitkä rahoituskausi antaa tutkijoille mahdollisuuden toden teolla panostaa tutkimuksen laatuun ja vaikuttavuuteen. Siihen, miten tutkimusten tuloksia voidaan viedä eteenpäin.”
– Mikko Niemelä

Eriarvoisuuden torjuminen niukkuuden aikana eli TITA-hanke on vuodesta 2015 lähtien analysoinut talouteen, terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää eriarvoisuutta sekä mahdollisuuksien eriarvoisuutta elämänkuluissa. Nyt osa näistä tutkimuksista sulautuu INVESTiin.

Tutkijat ovat kaivaneet esille eriarvoisuuden mekanismeja ja ilmentymiä tuloissa, varallisuudessa, kulutuksessa, koulutuksessa, terveydessä, luottamuksessa, huono-osaisuudessa ja perheprosesseissa. Tuloksia on jo kertynyt: esimerkiksi perhevapaajärjestelmät selittänevät suomalaisten ja ruotsalaisten isien erilaisen tavan käyttää vapaita, sosiaaliset kontaktit edistävät maahanmuuttajien työllistymistä ja viitebudjettilaskelma kertoi, millä rahasummalla ihminen tulee toimeen.

– Me emme ole tehneet interventioita, mutta meillä on vahvaa asiantuntemusta analysoida kohortteja. Me voimme esimerkiksi tukea muiden investiläisten interventiotutkimuksia auttamalla heitä löytämään otollisimman interventioryhmän sekä arvioimaan, voidaanko tietyllä kohortilla tehdyn intervention tuloksia yleistää muihin kohortteihin, TITAn johtaja, sosiologian professori Mikko Niemelä sanoo.

Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoituksen saaneena TITA on panostanut alusta saakka vahvasti vaikuttavuuteen ja sen esilletuomiseen. Tutkijat eivät ole vain odottaneet poliitikoilta kutsua kertomaan tutkimustuloksista, vaan tarjonneet ja jopa koonneet oma-aloitteisesti tutkimustietoa ajankohtaisiin kysymyksiin.

– Esimerkiksi kun hallitus mietti muutoksia lääkekorvausjärjestelmän omavastuuosuuteen, TITAn tutkijat simuloivat, miten päätöksen vaikutukset kohdentuvat eri ryhmiin sekä päätöksen tulonjaollisia vaikutuksia. Pääsimme kertomaan asiasta sosiaali- ja terveysvaliokunnalle, ja julkaisimme samana päivänä Policy brief -paperin. Siihen loppuukin tutkijoiden vastuu, päätöksenteko on politiikojen asia, Niemelä sanoo.

Sillä kertaa hallituksen päätös oli luopua muutoksesta.

Teksti: Erja Hyytiäinen