Tutkimusmatkalla vuodesta 1994
Tutkimusmatkalla vuodesta 1994
Hae

Hanna Holttinen tuo kiinan opintoihin kokemusta ja konkretiaa

Hanna Holttinen suunnittelee kiinan kielen koulutusta, joka alkaa Turun yliopistossa syksyllä 2021. Holttisen mielestä jokaisen ihmisen kannattaisi opiskella jotakin sellaista kuin kiinan kieli ja kulttuuri. Vieraiden kielien taitaminen avartaa ajattelua ja avaa monia ovia.

Turun yliopistossa voi syksystä 2021 lähtien opiskella maailman puhutuinta kieltä, kiinaa. Kurssien sisältöjen suunnittelusta vastaa Hanna Holttinen, jonka oma suhde kiinan kieleen on pitkä ja polveileva.

Alun perin Holttista kiinnosti myös arabian kieli, ja hän kävi Aasian ja Afrikan tutkimuksen perusopintoja avoimessa yliopistossa. Kiinaa hän alkoi opiskella vuonna 2004 Leedsin yliopistossa Iso-Britanniassa. Siellä hän vietti vuoden ja lähti sitten kurssikavereineen Pekingiin.

Vuoden vaihto-opiskelun sijaan Holttinen jäi Capital Normal Universityyn tekemään koko kandidaatin tutkintonsa. Lopulta Kiinassa vietetty aika venähti 11 vuodeksi. Holttinen muun muassa perusti oman yrityksen ja meni naimisiin. Suomeen hän palasi vuonna 2016.

– Oli jännittävää tulla takaisin Suomeen. Mieheni oli ollut kerran aiemmin talvella täällä käymässä. Pimeys ja lumettomuus oli rankkaa, Holttinen kuvailee.

Pekingin-vuosilta on paljon muistoja kuvien muodossa. Kielletty kaupunki kuvattuna Hiilikukkulalta. Kuva: Eero Vuola

Holttinen suoritti maisteriopinnot Helsingin yliopistossa ja kouluttautui aineenopettajaksi. Kiinassa kiehtoi ja kiehtoo edelleen kielen rikkaus. Siinä missä esimerkiksi monissa eurooppalaisissa kielissä alkuun pääsee opettelemalla aakkoset, kiinassa on opeteltava ulkoa satoja kirjoitusmerkkejä, jotta kykenee lukemaan edes yksinkertaisia tekstejä.

– Tonaalisessa kielessä on myös mietittävä, millä äänenpainoilla mitäkin sanoo. Kirjoitusjärjestelmä on esteettisesti mielenkiintoinen, mutta myös todella työläs ja moniulotteinen oppia. Merkit näyttävät alkuun kaikki yhtä monimutkaisilta ja tarjoavat hyvin vähän vihjeitä siitä, miten ne tulisi lausua. Kiinan kielen opiskelu on itsensä haastamista.

Myös Kiinan ristiriidat kiinnostavat. Nyky-Kiinaa edeltää pitkä, keisarillinen historia.

– Edelleen tänä päivänä Kiinan valtion vallan ytimessä olevan kommunistisen puolueen toiminta on ulkopuolisilta suljettua. Siitä huolimatta Kiina on maailman toiseksi suurin talous ja mukana kansainvälisessä päätöksenteossa. Ja toisaalta ihmiset ovat ihania: jos siellä menee käymään ja tarkkailee vain kaupunkilaisia, ei osaa ajatella, että siellä olisi jotenkin erilaista kuin meillä, Holttinen toteaa.

Opinnoissa korostuu konteksti

Kiinan kielen opetus alkaa Turun yliopistossa syksyllä 2021 sekä pää- että sivuaineopiskelijoille. Lähtötaso on nolla, ja liikkeelle lähdetään perusteista. Holttinen suunnittelee oppiaineen kurssien sisältöjä, ja hän on myös käynyt lukioissa esittelemässä uutta pääainetta.

Kursseilla korostuvat työelämätaidot, vuorovaikutus ja kulttuurinen osaaminen. Kielellisen vuorovaikutuksen opinnoissa tutustutaan esimerkiksi viestintään kiinalaisilla työpaikoilla. Kiinan kulttuuriin ja yhteiskuntaan tutustumisella onkin opinnoissa suuri painoarvo.

– Kieli on niin erilainen kuin Suomessa perinteisesti opiskellut eurooppalaiset kielet, ei vain rakenteellisesti vaan myös kulttuurisidonnaisesti. Kieltä ei pysty oppimaan niin, että sitä osaa käyttää vivahteikkaasti ja taitavasti, jos ei tunne kulttuuria ja yhteiskuntaa, Holttinen sanoo.

Holttisella on pala Kiinaa kotonaan myös astioiden muodossa.

Kieltä opetellaan käyttämään oikealla tavalla eri tilanteissa. Holttisen mukaan kiinan kielessä esiintyy esimerkiksi anekdootteja klassisesta kiinasta vuosisatojen takaa.

– Vähän pitää tuntea historiaa ja yhteiskuntajärjestystä, jotta tietää, mistä erilaiset sanonnat tulevat, mikä kulttuurissa on sopivaa, miten kiinalaiset näkevät maailman ja mitkä asiat ohjaavat heidän toimintaansa. Välillä pitää miettiä omaa myös suhtautumista ja muuttaa omia käsityksiä, sillä aina ei ole yhtä oikeaa tapaa toimia.

Holttinen muistuttaa, ettei englantia puhuta kaikkialla. Vaikka se olisi liiketoiminnan kieli, kohdemaan kielen tunteminen voi auttaa vaikkapa mainonnan suunnittelussa. Taustatutkimuksen tekeminen ja riskien ennakoiminen vaativat kielen ja kulttuurin ymmärtämistä.

– Kun on tekemisissä kiinalaisen liike-elämän kanssa, vääjäämättä tulee valtio vastaan. Jonkun pitää osata tulkita paikallista tilannetta paikallisella kielellä ja tarkistaa esimerkiksi kiinankielisten lähteiden kautta, miten asiat ovat.

Kielitaito avaa monenlaisia ovia

Kiina on poliittisesti ja taloudellisesti merkittävä valtio, ja kielen taitaminen tuo runsaasti mahdollisuuksia eri alojen opintoihin ja työelämään.

– Voit opiskella sivuaineita vaikka kauppakorkeakoulussa. Jos suomalainen yritys haluaa Kiinan markkinoille, on hyvä, että sillä on työntekijä, joka osaa tehdä suunnittelua ja saada brändiä näkyviin, Holttinen toteaa.

Omaa urapolkua voi muotoilla sivuaineiden ja muiden kiinnostuksen kohteiden kautta. Esimerkiksi markkinoinnin, viestinnän, tekniikan ja teollisuuden aloilla on hyötyä kieli- ja kulttuuriosaamisesta. Sivuaineeksi voi valita myös kieliteknologian, joka on Holttisen mukaan toimiva yhdistelmä kiinan kielen kanssa.

– On herkullinen ajatus miettiä, millaisia tulevaisuuden osaajia Turun yliopistosta voi tämän oppiaineen myötä tulla.

Kiinan kielen opiskelijoita kannustetaan myös lähtemään vaihtoon. Siten kieltä oppii nopeasti. Tarkoitus on, että viiden vuoden opinnot tuovat tarpeeksi hyvän kielitaidon siihen, että pärjää kiinankielisissä työyhteisöissä. Opiskelijan on mahdollista valita itse, missä asioissa haluaa kehittyä ja mihin kiinnittää huomiota.

– Suomessa on huutava pula sekä kiinan kielen että kulttuurin asiantuntijoista. Kiina on vaikuttava valtio, ja meillä ei ole tarpeeksi ihmisiä, jotka ymmärtävät riittävästi sen kieltä ja yhteiskuntaa.

”Kieli vaikuttaa siihen, miten ihminen jäsentää maailmaa.”

Holttisen mukaan kiinan koulutusvastuu on tärkeä lisäys sekä Turun yliopistolle että kansalliselle kielikoulutukselle ylipäätään. Kiina on avaus Euroopan ulkopuolisten, suurten kielten suuntaan. Tällaisia kieliä ovat kiinan lisäksi esimerkiksi hindi ja arabia.

Kiinan kielen opinnot pelaavat hyvin yhteen myös Turun yliopistossa toimivan Itä-Aasian tutkimuskeskuksen kanssa ja täydentävät näin koulutustarjontaa: yhteiskunnallisen tutkimuksen lisäksi saadaan vahvuutta kieliopintoihin.

Holttinen toivoo, että koulutus laajentaa näkökulmia Kiinaan liittyen. Hän toteaa, että valtion toimet heijastuvat maakuvaan eli siihen, millainen käsitys muille syntyy Kiinasta. Pelkkien mielikuvien varassa toimiminen voi kuitenkin näkyä kielteisesti eri tavoin, esimerkiksi mielenkiinnon puutteena kiinankielistä kirjallisuutta kohtaan.

Vaikka ihminen ajattelee asioita omien kotikieliensä kautta, vieraiden kielien taitaminen avartaa ajattelua. Holttisen mielestä jokaisen ihmisen kannattaisi opiskella jotakin sellaista kuin kiinan kieli ja kulttuuri.

– Kieli vaikuttaa myös siihen, miten ihminen jäsentää maailmaa, Holttinen tiivistää.

Kuva, jossa lukee teksti "kuka".

Hanna Holttinen

  • suunnittelija, Kieli- ja käännöstieteiden laitos, Turun yliopisto
  • FM, Helsingin yliopisto 2020, kielten maisteri, pääaineena kiinan kieli
  • aloitti kiinan kielen opiskelun vuonna 2004 Leedsin yliopistossa Iso-Britanniassa
  • tehnyt aiemmin mm. tuotantoassistentin, kääntäjän ja opettajan töitä sekä pr- ja hr-alan töitä