Otsikon sanat ovat eläköityneeltä teollisuusjohtajalta, joka kuvasi saksan kielen merkitystä suomalaisen puunjalostusteollisuuden historiassa. Haastattelin häntä tutkimustani varten. Sitaatti nostaa esiin saksan kielen perinteisen arvostuksen Suomessa. Saksa oli 1950-luvulle asti eniten opiskeltu vieras kieli, jonka enemmistö ylioppilaskokelaista kirjoitti ensimmäisenä vieraana kielenä.
Turun yliopiston historiassa saksan kielen arvostuksesta kertoo järjestys, jossa 1920-luvulla kieliaineisiin perustettiin professuureja. Niistä ensimmäinen oli suomen kielen ja sen sukukielten professuuri. Vieraiden kielten professuureista taas ensimmäinen oli 1925 perustettu germaanisen kielitieteen professuuri. Saksan kielen oppiaine juhliikin tänä vuonna 95-vuotista taivaltaan. Juuret ovat Turussa kuitenkin vieläkin vanhemmat, sillä jo Kuninkaallisessa Turun akatemiassa oli mahdollista opiskella saksaa 1680-luvun lopulta lähtien.
Elinkeinoelämän selvitysten mukaan saksan kielen asiantuntijoista on Suomessa pula.”
Saksan kielen tutkimus ja koulutus ovat muuttuneet paljon Turun yliopiston perustamisesta. Painopiste on siirtynyt kielihistoriasta nykykieleen. 1980-luvulla mukaan tuli kokonaan uusi tieteenala, käännöstiede. Nykyään tutkimuksessa ja koulutuksessa korostuvat pragmaattiset näkökulmat, jotka koskevat esimerkiksi kielenkäyttöä, puhujia, vuorovaikutusta, medioita, oppimista, työelämätaitoja, yhteiskuntaa ja kulttuurisia kohtaamisia.
Humanistisille aloille tyypilliseen tapaan saksankin kielessä yksi tutkinto tuottaa toista sataa ammattinimikettä ulottuen aina opetusalan ja käännösviestinnän tehtävistä eri alojen yritysten ja organisaatioiden johto-, asiakaspalvelu- ja viestinnän asiantuntijatehtäviin. Käännösviestinnän alalla korostuu lisäksi yrittäjyys. Maisterin tutkinnot ovat kauttaaltaan monitieteisiä, ja niissä on kieliasiantuntijuuteen tähtäävien sisältöjen rinnalla kasvatustieteellisiä, käännöstieteellisiä tai jonkun muun tieteenalan opintoja.
Saksa on edelleen Suomen tärkein kauppakumppani. Saksa on Euroopan keskeinen vaikuttajamaa, jonka talouden, politiikan, kulttuurin ja teknologian ratkaisuja suomalaiset asiantuntijat ovat seuranneet kautta aikojen. Elinkeinoelämän selvitysten mukaan saksan kielen asiantuntijoista on Suomessa pula. Heitä on vähemmän kuin koskaan, vaikka heille olisi tarvetta enemmän kuin koskaan.
Leena Kolehmainen
Kirjoittaja on saksan kielen professori Turun yliopistossa.
