Joka kymmenennellä eläköityvistä työntekijöistä alkoholin riskikäyttö lisääntyy kokoaikaisesta työstä vanhuuseläkkeelle siirryttäessä. Nousu näyttäisi kuitenkin olevan väliaikainen, sillä alkoholin riskikäyttö kääntyy usein laskuun eläkkeen alkamisen jälkeen. Valtaosalla alkoholinkäyttö pysyy riskitason alapuolella koko ajan.
Eläkkeelle jäävistä 12 prosenttia lisäsi alkoholin riskikäyttöä eläkkeen alkamisen jälkeen. Suurella osalla työntekijöistä ei kuitenkaan havaittu muutosta alkoholin riskikäytössä eläköitymisen yhteydessä: 81 prosenttia ei käyttänyt alkoholia riskitasolla seurannan aikana ja 7 prosentilla riskikäyttö oli jatkuvaa, vaikka heilläkin riskikäyttö alkoi laskea hitaasti eläköitymisen jälkeen.
Alkoholin riskikäyttö määriteltiin miehillä 24 annoksena ja naisilla 16 annoksena viikossa, tai sammumisena alkoholin käytön yhteydessä.
Eläkkeelle siirtyminen on iso elämänmuutos ja tutkimuksen valossa myös riski huonompien elintapojen omaksumiseen.
– Suurten ikäluokkien ikääntyessä noin 70 000 suomalaista jää vuosittain eläkkeelle, joten kyseessä on merkittävä yhteiskunnallinen ilmiö. Eläköitymiseen liittyy lisääntynyt vapaa-aika sekä muutoksia sosiaalisissa verkostoissa, millä voi olla joko haitallisia tai myönteisiä kansanterveydellisiä seuraamuksia, toteaa akatemiatutkija, dosentti Sari Stenholm.
