Tutkimusmatkalla vuodesta 1994
Tutkimusmatkalla vuodesta 1994
Hae

Alakulttuureista valtavirtaan – opiskelijat elävöittävät Turun musiikkikenttää

Turun opiskelijapiirien läheisyydessä toimivilla klubeilla ja keikkapaikoilla on vuosikymmenten varrella kehitelty merkittäviä ideoita, joiden vaikutukset ovat ulottuneet alakulttuurin varjoista myös valtavirran musiikkikulttuuriin. Onko muuttuvassa kaupungissa vielä tilaa uutta luovalle, omaehtoiselle, kokeilevalle ja voittoa tavoittelemattomalle ilmaisulle?

Yliopistokaupunkina Turku on tarjonnut oivat puitteet uusien kulttuuri-ilmiöiden synnylle. Yliopisto tuo ympäri maata yhteen samoista asioista kiinnostuneita nuoria aikuisia, ja kampuksen innostavassa ilmapiirissä ja olohuonemaisissa opiskelijatiloissa on ollut mahdollista kehitellä suuria asioita.

– Monet populaarikulttuurin vaikutteet ovat näkyneet ensin Turussa, josta ne ovat levinneet muualle maahan. Akateemisella yhteisöllä on ollut tässä tietenkin merkittävä vaikutus, korkeakouluthan ovat kuin kaupunki kaupungin sisällä. Uutta porukkaa tulee ympäri suomea samaan paikkaan mukanaan uusia ideoita, toteaa populaarikulttuurin tutkija, historioitsija Kimi Kärki.

Viime vuosikymmenien merkittävistä turkulaisista kulttuuri-ilmiöistä Kärki nostaa esiin kovatasoisen elektronisen musiikin, tapahtumajärjestämisen ja kansainvälistäkin huomiota keränneen garage rock -liikehdinnän.

– Konemusiikki ja innovatiiviset festivaalit ovat ne asiat, joista Turku tulee monelle ensimmäisenä mieleen. On hienoa, että samassa kaupungissa meillä on yksi Euroopan vanhimmista musiikkifestareista sekä myös erikoisempia tapahtumia, joissa voidaan vanhalla telakalla soittaa kukkopilliä delay-efektin läpi. Mutta se ei tule ilmaiseksi. Tarvitaan ihmisiä, jotka tekevät tinkimättömästi uutta, ja heille taas täytyy antaa tilaa ja mahdollisuuksia, Kärki sanoo.

Kärki on toimittanut yhdessä historiantutkija Pertti Grönholmin kanssa kirjan Toisen Soinnun Etsijät – Turkulaisen populaarimusiikin villit vuodet 1970–2017. Kuva: Mikko Suhonen.

Osakunnat musiikkikulttuurin keskuksia

Vuosikymmenen alussa opiskelijalähtöinen musiikkikulttuuri koki kovan kolauksen, kun Turun yliopiston varsinaissuomalaisen osakunnan legendaariseksi muodostunut klubitila TVO saneerattiin Rehtorinpellonkadulta pyöräkellarin ja pesutuvan tieltä.

Osakunta ajautui kauemmas kampukselta erinäisiin väistötiloihin, kunnes se löysi nykyisen olomuotonsa talkootyönä kunnostetussa rakennuksessa ratapihan ja Logomon kupeesta. Paikka on kuitenkin kaukana muusta yliopistoyhteisöstä ja uudet opiskelijat tuskin törmäävät siihen sattumalta.

Turun osakuntatilojen ja varsinkin TVO:n merkitys koko maan populaarimusiikin kentällä on ollut kiistämätön. Koko alakulttuurikentän kohtaamispaikkana toimineita tiloja ovat jakaneet tasapuolisesti aloittelevat ja maailmanmaineeseen nousseet esiintyjät ja yhtyeet.

– TVO:n ja muiden matalan kynnyksen tilojen merkitystä osana yliopistoyhteisöä ei ole tiedostettu tarpeeksi hyvin. Niiden ajaminen pois kampukselta tapahtui varsin näkökannattomin perustein, Kärki sanoo.

Tutkijan mukaan osakunnat olivat musiikkikulttuurin keskuksia, joissa esimerkiksi bändi-illat olivat merkittävä osa yhteisöllisyyttä ja toimintaa.

– Rock-fanit löytävät aina rock-klubin, mutta löytävätkö opiskelijat olohuonetta ja yhteisöä, joka ei ole kiinni yliopistossa? Olisi kosmista ivaa, jos nykyinen TVO vielä jyrättäisiin miljoona-areenan alta.

Yhteisöllisyys luo uutta

TVO:n tilojen siirtely on vain yksi esimerkki kaupungin opiskelijayhteisön ja populaarikulttuurin suhteen muutoksesta. Matalan kynnyksen tiloja keikkojen ja klubi-iltojen järjestämiseen löytyy Turusta aina vain vähenevissä määrin.

Monilavainen Klubi ja sen manttelinperijä Gong ajautuivat konkursseihin toistensa perään ja Dynamon tulevaisuus keskustan arvotontin puutalossa on jatkuvasti vaakalaudalla. Myös esimerkiksi Hämeenkadulle yliopistonmäen kylkeen kaavailtu pieni keikkatila kaatui meluvalituksiin ja konemusiikin esittämiseen sopivien kellariloukkojen purkaminen uusien kerrostalojen tieltä jatkuu.

Kärjen mukaan kaupungissa ei ole nähty tarpeeksi selkeästi, miten merkittäviä ruohonjuuritason tilat ovat koko populaarikulttuurin kentän elinvoimaisuudelle.

– Turkulainen kulttuurielämä tuottaa uutuuden potentiaalia, ja sitä pitäisi tukea kaikin tavoin. On kaikkien intresseissä pitää liekki palamassa. Muuten vaarana on jähmettyminen, Kärki sanoo.

Nuorten ajanviettotapojen ja kulutustottumusten muutokset selittävät myös osittain keikkapaikkojen katoa. Teknologian kehityksen myötä opiskelijoiden ei tarvitse notkua levykaupoissa tai kuppiloissa tutustuakseen samanhenkisiin ihmisiin, ja uutta musiikkia löytää aina striimattavana verkosta.

– Kaikilla on nykyään mahdollisuus viettää pienissä yhteisöissä aikaa, enää ei tarvitse lähteä hakemaan sosiaalista elämää kaupungilta näistä kokoontumispaikoista, Kärki kuvailee.

Lisää outoutta lavoille

Vaikka keikkojen ja tapahtumien järjestämiseen soveltuvat tilat ovatkin nykyään kortilla, pinnan alla kuplii. Hyvänä esimerkkinä poikkitieteellisestä verkostoitumisesta ovat populaarikulttuuri-ilmiöiden ympärille rakentuneet pienet järjestöt ja yhteenliittymät, kuten Turun yliopiston raskaan musiikin ystävät (TYRMY), Akateeminen gangsta rap -seura (TAGS) sekä Elektronisen musiikin ystävien ystävät (TYEMYY).

Opiskelijajärjestö TAGSin vuosijuhlilla Sirkkalan kasarmin ”Sotkulla” esiintyivät vuonna 2012 turkulaisen hip hopin tutut nimet Haamu ja Vieläki Lepposaa. Kuva: Juho Liukkonen.

Opiskelijapiireistä nousee vuosittain useita uusia artisteja, yhtyeitä ja DJ-kollektiiveja värittämään maan kulttuurielämää. Turun ruohonjuuritasolla on spontaanisti syntynyt merkittäviäkin musiikkikulttuurin liikehdintöjä, jotka eivät välttämättä itsessään ole tulleet tutuksi suurelle yleisölle.

– Tuoreiden ideoiden merkitys kuitenkin kertautuu tulevaisuudessa, kun esimerkiksi valtavirtamusiikkiin lainataan elementtejä merkittävistä underground-genreistä, muistuttaa Kärki.

Turkulaisten valttikorttina on Kärjen mukaan kaupungin kulttuurielämää leimaava kiinnostava ”outous.” Se onkin näkynyt monissa omalaatuisissa tapahtumissa: alkuaikojen kokeilevassa DBTL:ssä, uusinta elektronista musiikkia esitelleessä Koneistossa ja ennakkoluulottomasti uusia artisteja lavoille tuoneissa Ilmiössä ja H2Ö:ssä. Juuri rohkeasti uusia ideoita esille tuovat tapahtumat Kärki näkee mahdollisuutena.

– Pienet toimijat suurille lavoille. Silloin kun pieniä tekijöitä autetaan ja kannustetaan, myös valtakulttuuri voi hyvin. Harrastustoiminnan tukeminen luo pysyvyyttä ja saattaa synnyttää kansainvälisiäkin menestystarinoita, summaa Kärki.

Artikkeli on osa Aurora-lehden Muuttuva Turku -sarjaa, jossa Turun yliopiston asiantuntijat tarkastelevat kaupungin historian ja nykyhetken ilmiöitä sekä luovat katsauksia tulevaisuuden Turkuun.