Tutkimusmatkalla vuodesta 1994
Tutkimusmatkalla vuodesta 1994
Hae

Akkututkija Pekka Peljo: ”Uusiutuvan energian varastoinnin ongelmat on ratkaistava”

Turun yliopiston materiaalitekniikan apulaisprofessori ja tutkija Pekka Peljo on sekä akkuteknologian asiantuntija että intohimoinen purjehtija. Peljon mukaan purjehdusta ja tutkimusta yhdistää se, että molemmissa tarvitaan ongelmanratkaisutaitoa. Purjehtiessa haasteet liittyvät oikeassa kurssissa pysymiseen, kun taas tutkimuksessaan Peljo etsii ratkaisuja uusiutuvan energian tehokkaampaan varastointiin.

Uusiutuvan energian innovaatiot ovat ratkaiseva osa kestävää tulevaisuutta. Haasteena on, että aurinko- ja tuulivoiman varastointi on kallista. Peljo tutkii, kuinka uusiutuvaa energiaa voidaan varastoida tehokkaammin ja edullisemmin ottamalla käyttöön esimerkiksi uusia materiaaleja varastointiin käytettävissä akuissa. Viisivuotinen Euroopan tutkimusneuvoston ERC-huippurahoitus mahdollistaa aiheen korkeatasoisen tutkimuksen.

Peljon matka tutkijaksi eteni asteittain. Jo kouluaikoina ja lukiossa Peljo oli lahjakas matemaattisissa aineissa, erityisesti kemiassa. Nuorelle lapualaiselle ylioppilaalle Teknillinen korkeakoulu tuntui loogiselta valinnalta. Peljo aloitti opinnot heti armeijan jälkeen.

– Armeijassa olin laivaradisti ja vastasin viestiyhteyksistä. Opin tuolloin morsettamaan, tosin en tiedä osaisinko enää, Peljo naurahtaa.

Peljo päätyi laivaradistiksi purjehdusharrastuksensa kautta. Lukioaikana Peljo purjehti Suomen purjelaivasäätiön koululaivalla kuunari Helenalla Saksasta Suomeen. Sittemmin Peljo on purjehtinut Karibialla, ylittänyt Atlantin ja osallistunut vuoden 2013 Tall Ships’ Races -kilpailuun.

Akkuteknologia kiinnosti Peljoa jo opiskeluaikana. Diplomityössään Peljo käsitteli ohuiden paristojen mallinnusta. Kemian tekniikan diplomi-insinööriksi Peljo valmistui vuonna 2009.

Vuosina 2008–2009 taloudellinen taantuma kuritti teollisuutta. Oli oivallinen tilaisuus hakea jatko-opiskelijaksi ja Peljon tie tutkijaksi alkoi hahmottua. Jatko-opiskelijana hän teki tutkimusta neste-neste-rajapintojen sähkökemiasta.

– Neste-neste-rajapinnoissa yhdistetään kaksi nestettä, joista toinen on vesi ja toinen jokin toinen neste, kuten ruokaöljy. Ne eivät sekoitu keskenään, vaan niiden väliin syntyy rajapinta, jossa voidaan saada aikaan erilaisia reaktioita, Peljo selittää.

Silloin kun aurinko- ja tuulivoimaa on paljon tarjolla, energiaa varastoivat akut täyttyvät, jolloin energiaa menee hukkaan.”

Peljo väitteli tekniikan tohtoriksi Aalto-yliopistosta vuonna 2013, jonka jälkeen hän lähti tutkijaksi Sveitsiin École Polytechnique Fédérale de Lausanneen. Sveitsissä tutkimuskohteena olivat virtausakut, joissa energia varastoidaan kiinteän aineen sijasta nesteeseen. Virtausakut eivät sovi liikuteltaviin laitteisiin kuten puhelimiin, sillä silloin puhelimien akut olisivat kymmenen kertaa nykyistä suurempia. Sen sijaan uusiutuvan energian varastointiin ne sopivat. Sveitsissä Peljo tutki, miten virtausakkuihin saataisiin varastoitua ylijäämäenergia.

– Kun aurinko- ja tuulivoimaa on paljon tarjolla, energiaa varastoivat akut täyttyvät, jolloin energiaa menee hukkaan. Tutkimme sitä, miten uusiutuvan energian varastointiin käytettäviä virtausakkuja voisi purkaa tekemällä vetyä niin, että akun kapasiteetti ei koskaan täyty, Peljo kertoo.

Vuonna 2018 Peljo palasi Suomeen akatemiatutkijana ja hän perusti tutkimusryhmän Aalto-yliopistoon. Turussa Peljo aloitti ensin osa-aikaisena erikoistutkijana ja lopulta täyspäiväisenä apulaisprofessorina vuonna 2020.

Ratkaisu energian varastointiin voi löytyä uusista materiaaleista

Syksyllä 2020 Peljo sai Euroopan tutkimusneuvosto ERC:n Starting grant -apurahan. Kyseessä on yksi merkittävimmistä henkilökohtaisista apurahoista mitä tutkija voi urallaan saada. Peljolle viiden vuoden rahoitus tuo uusiutuvan energian varastoinnin tutkimukseen pitkäjänteisyyttä ja jatkuvuutta.

– ERC-rahoitus on merkittävä lisä ansioluettelooni. Se tulee vaikuttamaan tulevaisuuden rahoituksiin, Peljo sanoo.

ERC-hankkeessa Peljo työryhmineen jatkaa halvempien ja tehokkaampien uusiutuvan energian varastoinnin menetelmien kartoittamista. Hankkeessa on kolme tutkimuslinjaa. Ensimmäisessä kartoitetaan voisiko virtausakuissa nestettä korvata edullisemmalla kiinteällä aineella, jolloin akun energiatiheyttä saisi parannettua.

– Toisessa tutkimuslinjassa tutkimme, voisiko akkujen materiaalina hyödyntää metsäteollisuuden sivutuotetta, joka tällä hetkellä poltetaan. Kolmannessa tutkimuslinjassa kartoitamme, voisiko kalliin virtausakun nesteet toisistaan erottavan membraani-komponentin korvata halvemmalla ratkaisulla, kuten lisäämällä mukaan öljyfaasia, Peljo selittää.

Pekka Peljo nojaa lasiseen kaiteeseen ja katselee yläviistoon.
Peljon saama 1,5 miljoonan euron suuruinen ERC-rahoitus mahdollistaa laadukkaan ja pitkäjänteisen tutkimuksen uusiutuvan energian varastoinnin parissa.

Tutkimuksessaan Peljoa motivoi käytännönläheisyys. Uusiutuvan energian varastointi on aito ongelma, joka pitää ratkaista. Peljosta on erityisen mielekästä etsiä ja löytää parempia ja tehokkaampia tapoja mitata ja mallintaa asioita.

– Tutkimusta ja purjehdusta yhdistää se, että molemmissa pitää osata optimoida oikea suunta ja löytää oikea kurssi, sekä toisaalta tunnistaa milloin pitää kääntyä, Peljo kuvailee.

Tulevaisuudessa tarvitaan prosessiosaamista

Peljo on ollut alusta asti mukana luomassa uutta Turun yliopiston uutta materiaalitekniikan koulutusohjelmaa, jossa ensimmäiset opiskelijat aloittivat syksyllä 2020. Tulevaisuudessa Peljo haluaa ottaa tutkinnon sisällön suunnittelussa huomioon yritysten osaamistarpeet. Peljo povaakin prosessiosaamisen, joka sisältää esimerkiksi teollisuuden prosessien suunnittelun, tarpeen kasvamista.

– Akkuteollisuus alkaa olla jo aika iso tekijä Suomessa. Olisi hienoa, jos opiskelijoistamme mahdollisimman moni työllistyisi Turun alueelle, Peljo toivoo.

Peljon mukaan tutkijuuteen kuuluu myös se, että joskus tutkimusaiheista on päästettävä irti.

– Sveitsissä oli projekti, jossa pyrittiin muuttamaan lämpöä sähköksi. Siihen liittyvä koe onnistui täydellisesti ensimmäisellä kerralla, mutta ei enää toisella tai kolmannella. Eli älä koskaan toista onnistunutta koetta, Peljo naurahtaa.