Tutkimusmatkalla vuodesta 1994
Tutkimusmatkalla vuodesta 1994
Hae

Työ digitalisoituu ulos organisaatiosta

Anna pakkaa aamulla reppunsa ja lähtee lempikahvilaansa. Siellä hän aloittaa työpäivänsä: Anna on löytänyt nettisivustolta työtehtävän, jonka mukaisesti hän etsii osoitteita ja yhteystietoja. Iltapäiväksi hän aikoo mennä työstämään oman yrityksensä markkinointikampanjaa paikalliseen yhteistyöskentelytilaan. Illalla pitäisi vielä viimeistellä uusi malli verkkokaupan valikoimaan, sillä kysyntä Annan tekemille alpakkavillasukille on kasvanut viime aikoina.

Anna voisi asua Turussa, Kööpenhaminassa tai Sydneyssä. Digitalisaatio muuttaa työn sisältöjä, työn tekemisen tapoja ja työn organisoitumista globaalisti. Puhutaan alustataloudesta, jossa tieto- ja kommunikaatioteknologiat mahdollistavat uuden tavan tarjota, etsiä ja suorittaa työtä.

‒ Meillä on vallitsevana työn tekemisen muoto, jossa kokoonnumme tiettyyn taloon tiettyyn aikaan suorittamaan tiettyä työtä. Tuo talo toimii ikään kuin alustana. Digitalisaatio muuttaa periaatteessa työn tekemisen yksiköitä, kun työtä ei ole pakko lähteä tekemään tähän tiettyyn paikkaan, kuvailee erikoistutkija, dosentti Seppo Poutanen. Poutanen on filosofi ja sosiologi sekä yksi Turun yliopiston johtaman Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman SWiPE ‒ Fiksu työ alustatalouden aikakaudella -konsortion tutkijoista.

Poutasen esimerkki, työn tekemisen yksiköiden muutos, on yksi ilmentymä siitä, että digitaalisilla alustoilla toimiva talous on jo täällä. Toimialojen väliset rajat menettävät merkitystään ja tuotannolliset logiikat muuttuvat. Yksilön näkökulmasta työn tekeminen muuttuu, yrityksissä muuttuvat arvonmuodostuksen logiikka ja liiketoimintamallit. Kaikki on yhä kompleksisempaa ja globaalisti keskinäisriippuvaisempaa.

Alustatalous irrottaa työn tekijän ja työn antajan toisistaan ajallisesti ja maantieteellisesti. Tutuimpia esimerkkejä alustataloudesta on vuonna 2009 perustettu henkilökuljetuspalvelu Uber, joka yhdistää palvelualustansa avulla yksittäiset kuljettajat palvelua tarvitseviin.

Toinen esimerkki ovat alustat, joissa työn myyjät eli tekijät ja työn ostajat eli antajat kohtaavat. Verkossa on tarjolla paljon pieniä, tietotyöluonteisia tehtäviä, joista maksetaan usein melko vähäisiä korvauksia. Esimerkiksi Amazonin Mechanical Turk -sivustolla yritykset ja kehittäjät tarjoavat helppoja työtehtäviä, joista tekoäly ei suoriudu: ihmissilmää esimerkiksi tarvitaan tulkitsemaan nopeasti kuvia, jotta yritykset voivat rakentaa kataloginsa nettialgoritmien tunnistettaviksi.

Kolmas esimerkki ovat mikroyritykset, jotka alustojen kautta pääsevät globaaleille markkinoille tavalla, joka ei aiemmin ollut mahdollista.

‒ Mitä tahansa osaamista, esimerkiksi kirjoittamis- tai ohjelmointiosaamista, on entistä helpompi myydä. Ihmiset voivat esimerkiksi myydä käsitöitään maailmanlaajuisesti ja saada harrastuksestaan tuloja, Poutanen sanoo.

Sekä kauhukuvat että hypetys vaarallisia

Seppo Poutasen mukaan olemme jo ohittaneet ajan, jolloin oli relevanttia pohtia, viekö digitaalisuus niin sanotut perinteiset työpaikat.

‒ Jo nyt suurin osa esimerkiksi teollisesta työstä on robottien ja koneiden suorittamaa. Ihminen valvoo laitteita ja prosesseja, sitä että kaikki sujuu. Toki digitalisaatio vähentää tietynlaista työtä, mutta se myös luo uudenlaisia työtehtäviä. Puhutaan työn uudelleenjaosta ‒ mutta asia ei ole niin, että olisi olemassa yksi iso astiallinen työtä, joka yksiselitteisesti vähenee. Edelleen tarvitaan hoitajia, kampaajia, läheistä vuorovaikutusta ihmisten kanssa. Ei digitalous sitä poista.

Tutkijan näkökulmasta sekä kauhukuvien maalaaminen että hypetys ovat vaarallisia. Totta ei ole se, että ihmisiä ei enää tarvita mihinkään ‒ mutta ei myöskään se, että alustatalous tuo auvon kaikille.

Yksi näkökulma on se, että alustat eivät varsinaisesti luo uutta työtä, vaan siirtävät sitä pois organisaatioista. Esimerkiksi yksinyrittäjien määrä kasvaa alustataloudessa, mikä on ollut selkeä trendi sekä kansainvälisesti että Suomessa koko 2000-luvun ajan. Työ muuttuu epävarmemmaksi.

‒ Pätkätyöläisten määrän moninkertaistuminen on uhka. Se, että ihminen joutuu olemaan 24 tuntia vuorokaudessa valmiudessa kerätäkseen vaatimattomia tuloja taidoilla, joista ei makseta paljon, on tietenkin negatiivinen visio.

Toisaalta, koska työn tekeminen ei ole kiinni ajasta, paikasta tai resursseista, alustat voivat tarjota kitkattoman pääsyn kiinni töihin, joista maksetaan suuriakin palkkioita. Esimerkiksi teollisuusyritykset ovat valmiita maksamaan tieteellisistä, teknologian soveltamiseen liittyvistä ratkaisuista.

‒ Hyvillä ideoilla ja lahjakkuudella voi päästä kiinni hyviin ansioihin. Erilaisten sovellusten parissa kasvaneilla nuorilla sukupolvilla on paremmat mahdollisuudet ymmärtää työtä alustatalouden kehityksessä ja menestyä. Vanhemmat sukupolvet joutuvat opiskelemaan uusia taitoja, kenties sellaisia, joita he eivät ole voineet aiemmin edes kuvitella tarvitsevansa.

Poutanen muistuttaa, että vaikka digitalisaatio ei poista kaikkea työtä, se muuttaa kaikkea työtä. Myös sitä, jota ei tehdä digitaalisilla alustoilla. Esimerkiksi palvelutyössä rutiinityötehtävät muuttuvat suurestikin. Autonasentaja päivittää auton tietokoneen samalla, kun vaihtaa öljyt tai renkaat. Hoivatyössä asiakaskäynnit kuitataan yksilön terveys- ja hoivatietokantaan.

Digitalisaation ja alustatalouden mahdollistamat työmuodot kulkevat mukana myös julkisella puolella ja vaikuttavat prosesseihin ja organisoitumiseen.

‒ Esimerkiksi sote-alalla tiettyjä töitä voidaan ulkoistaa. Henkilön, joka kirjaa lääkärien lausuntoja tekstiksi, työ on muuttunut niin digitaaliseksi, että sitä voi tehdä muualla kuin fyysisesti sairaalan tiloissa. Jos onnistutaan rakentamaan kansallisesti toimivia malleja digitaaliselle toiminnalle, niistä voidaan skaalata myös kansainvälisiä menestyksiä.

Vanhassa pitäytyminen riuduttaa taloutta

Suomessa ei alustojen ympärillä ole vielä paljon liiketoimintaa: meillä ei ole suurta joukkoa ihmisiä, joka saisi todellista elantoa tekemällä työtä alustojen kautta. Toistaiseksi puhutaan sivutuloista ja lisäansioista. Joukko on kuitenkin kasvava, ja talouden kehittämisen ja tehostamisen näkökulmasta Suomella on paineita nopeampiin muutoksiin kuin monella muulla maalla.

Kun kokoaikainen, läpi työuran jatkuva palkkatyö on tavallisin työn tekemisen malli, haastaa alustatalous käsitykset työstä sekä työntekijän asemasta ja merkityksestä koko yhteiskunnassa koulutuksesta yksityiseen ja julkiseen palvelutuotantoon ja työmarkkinasäätelyyn.

‒ Esimerkiksi maakohtainen lainsäädäntö on alustataloudessa aika heikoilla, koska toiminta on globaalia. Yhden maan sääntely-yritykset ovat tavallaan turhia, ja esimerkiksi Euroopan unionistakin käsin sääntely on vaikeaa, Poutanen sanoo.

Poutanen korostaa, että digitaalisuus itsessään ei muuta taloutta oikeudenmukaisemmaksi tai epäoikeudenmukaisemmaksi, mutta alustataloudessa esimerkiksi työsuhteeseen liittyviin asioihin tai markkinakilpailuun on mahdollista vaikuttaa politiikassa ja kansainvälisellä sääntelyllä.

‒ Kysymys on ihmisten toimeentulosta, työsopimuksista ja töissä olemisesta ‒ ja poliittiset voimat ovat kiinni vanhoissa rakenteissa. Vanhassa pitäytyminen väistämättä riuduttaa taloutta, koska kansainvälisesti alustatalous voimistuu. Nyt tarvitaan tutkimustietoa siitä, mitä tämä kehitys merkitsee ja miten Suomi tekee siitä mahdollisuuksia. Maa, joka yrittää yksinomaan torjua alustatalouden aiheuttamat muutokset, jää kokonaisuudessa huonommalle sijalle, Poutanen sanoo.

FOKUKSESSA FIKSU TYÖ ALUSTATALOUDEN AIKAKAUDELLA

Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama SWiPE ‒ Fiksu työ alustatalouden aikakaudella -konsortio tutkii alustatalouden ja työn muutosten välisiä yhteyksiä laajasti eri näkökulmista. Turun yliopisto johtaa konsortiota, jonka muut partnerit ovat Etla ja Työterveyslaitos. Hanke on saanut rahoitusta vuosille 2016‒2019.

Monitieteinen konsortio selvittää lukuisissa tutkimusprojekteissa muun muassa palkkatyön ja yritystoiminnan välisiä yhteyksiä, koulutustarpeita, yliopistolähtöistä ja tiedeperustaista yrittäjyyttä ja yritystoimintaa, teknologian tuottamia työn sisällöllisiä muutoksia sekä maahanmuuttajien työelämään johtavia polkuja.

‒ Työn muutos alustatalouden aikakaudella on merkittävä ja pysyvä monitahoinen ilmiö, joka ulottuu taloudessa ja yhteiskunnassa huomattavasti laajemmalle kuin teknologia-alustoilla toimiviin monikansallisiin yrityksiin. Muuttuvat osaamisvaatimukset edellyttävät uusiutumista esimerkiksi koulutukselta. Työn muutoksista ja organisoitumisesta alustatalouden aikakaudella tiedetään kuitenkin vielä vähän. Konsortion tavoitteena on tuottaa ilmiöstä relevanttia tietoa päätöksenteon tueksi, kertoo konsortion johtaja, yrittäjyyden professori Anne Kovalainen Turun yliopistosta.

Konsortio tekee yhteistyötä useiden sidosryhmien kanssa. Yhteistyökumppanit ovat SITRA, Kone Oyj, Perheyritysten liitto, Setlementtiliitto, CREME (Centre of Research in Ethnic Minority Entrepreneurship) sekä Enterprise and Diversity Reseach Cluster, University of Birmingham.

www.smartworkresearch.fi