Tutkimusmatkalla vuodesta 1994
Tutkimusmatkalla vuodesta 1994
Hae

Tiede tarvitsee puolustajia

Riitta Monto
Riitta Monto

Vaihtoehtoisten faktojen, valheiden ja silkan huuhaan vyörytys on onneksi saanut aikaan vastareaktion, joka korostaa tutkitun tiedon tarvetta. Sivistysyhteiskunnassa tieteellä on myös itseisarvoa. Kaiken ei tarvitse olla välittömästi hyödynnettävissä.

Tieteen arvostukseen olen törmännyt Turun Suomalaisen Yliopistoseuran satavuotisjuhlavuoden jäsenhankintakampanjan ansiosta.

Moni Turun yliopiston perustamishistorian unohtanut on ollut vaikuttanut: Yliopistoseura perustettiin 1917 järjestämään varainkeruu suomalaisen yliopiston saamiseksi Turkuun. Lahjoittajia kertyi yli 22 000. Ihmiset, joilla itsellä ei ollut mahdollisuutta päästä nauttimaan opetuksesta, olivat valmiit antamaan rahaa yliopiston luomiseen.

Arvostan ihmisiä, jotka jo Suomen itsenäistymisen alkuvuosina ymmärsivät tieteen, tutkimuksen ja korkean koulutuksen merkityksen.

 

Yliopistoseuran – ja Suomen – satavuotisjuhlavuonna mielellään muistuttaa siitä työstä, jolla Turun yliopistolle hankittiin varat ja raivattiin tilat. Ristiriitojakaan ei puuttunut, mutta ihanteita ja tahtoa oli riittävästi ratkaisemaan ongelmat.

Historia havahduttaa ymmärtämään sen, ettei mikään ole aiemminkaan ollut itsestäänselvää. Uudesta yliopistosta oli Turun ohella kiinnostunut myös moni muu paikkakunta, kuten Jyväskylä tai vanha kotikaupunkini Lahti.

Periksiantamattomuudesta, jolla yliopistoa Turkuun ajettiin sata vuotta sitten, voisi hyvin ottaa mallia myös tänään.

 

Uskaltaisikohan varovasti toivoa, että yliopistoja koetelleet pahimmat säästökuurit olisivat ohi? Entä voisiko olla niin, että uudelleenarvioinnista pakon edessä olisi ollut myös hyötyä?

Yliopistojen rahoitukseen ja tutkimusresursseihin tuskin on luvassa runsautta, mutta päättäjiltä toivoisi nykyistä enemmän koulutusta ja tutkimusta arvostavaa asennetta.

Yliopistoille puolestaan voi oikeutetusti kohdistaa vaatimuksen oman toiminnan kriittisestä arvioinnista. Pelkkä säästöjen ja leikkausten kritiikki ei johda eteenpäin.

Suomessa on pidettävä huoli yliopistojen rahoituksesta verovaroin, maksuttomasta koulutuksesta ja monipuolisen tutkimuksen riittävistä resursseista.

 

Vapaaehtoisesta taloudellisesta tuesta on syytä antaa täysi tunnustus. Jokainen yliopiston varainkeruuseen rahaa lahjoittava tekee kulttuuriteon suomalaisen yhteiskunnan hyväksi.

Yliopistoseura kunnioittaa sadan vuoden takaisten oivaltajien työtä ja lahjoittaa symbolisena eleenä jokaisen uuden jäsenen jäsenmaksun yliopiston varainhankintakampanjaan. On ollut ilahduttavaa, että miten jäsenet ovat korostaneet paitsi oman yliopiston tärkeyttä myös halua liputtaa tieteen puolesta.

 

Yliopistoseura haluaa tukea Turun yliopiston vahvaa vaikutusta myös tulevaisuudessa. Satavuotisjuhlassa marraskuun alussa seura jakaa 50 000 euron Phoenix-tiedepalkinnon, jolla kannustetaan uutta luovaan tutkimukseen.

Tiede tarvitsee arvostusta ja yliopistot puolestapuhujia tänään yhtä hyvin kuin sata vuotta sitten.

Teatterin tiedotuskeskuksen johtaja Hanna Helavuori puki sanoiksi monen näkemyksen liittyessään Yliopistoseuraan mielessään ”pieni tiedeaktivismin ajatus”.

Riitta Monto
Kirjoittaja on Turun Sanomien päätoimittaja ja Turun Suomalaisen Yliopistoseuran hallituksen puheenjohtaja.