Tutkimusmatkalla vuodesta 1994
Tutkimusmatkalla vuodesta 1994
Hae

Nyt on luomisen aika

Kesän kynnyksellä 1917 toimittajana ja poliitikkona tunnettu K. N. Rantakari julkaisi kirjoituksen ”Suomenkielinen yliopisto Turkuun”. Hän oli esittänyt ajatuksen aiemminkin, mutta nyt hetki oli koittanut. Maaliskuun vallankumouksen jälkeen yliopiston perustaminen alkoi näyttää mahdolliselta. Julkisuuteen suunnitelmasta kerrottiin toukokuussa, ja varojen keräämistä varten perustettiin Turun Suomalainen Yliopistoseura marraskuussa 1917.

Suomen itsenäistyminen ja Turun yliopisto liittyvät erottamattomasti yhteen.

”Historia on nyt lahjoittanut meille itsellemme luomistyön suuren vaiheajan”, kirjoitti Rantakari. Ympärillä oli epävarmuutta, joka sisälsi myös riskinsä: ”Historian kansoille lahjoittamat synnytyshetket voivat jättää jälkeensä yhtä hyvin kuoleman kuin elämänkin.”

Turku sopi korkeakoulukaupungiksi erinomaisesti, sillä se oli ”maamme yliopistollisten muistojen runollinen lapsuudenkoti”. Turussa oli Helsingin jälkeen maan parhaat historialliset kokoelmat ja museot sekä useita keskusvirastoja, laitoksia ja sairaaloita.

Tiedossa oli, että Turkuun suunniteltiin ruotsinkielistä yliopistoa. Tämä ei olisi ongelma, pikemminkin päinvastoin, sillä silloin kaupunkiin saataisiin kaksi opinahjoa, ”tiedettä ja tietoa edustavat, korkeimmat, valtiovallasta mahdollisimman täydellisesti riippumattomat” laitokset toistensa rinnalle. Syntyisi positiivinen kilpailu, jossa ”kumpikin ponnistaa parhaansa”.

Nyt sata vuotta myöhemmin Turun yliopisto ja Åbo Akademi ovat vakiinnuttaneet asemansa paitsi ”syvälle pyrkivän kansallisen tietämyksen” myös kansainvälisen tutkimuksen kotipaikkoina. Ennen 1910-lukua Suomessa oli vain yksi yliopisto, Keisarillinen Aleksanterin yliopisto, joka jatkoi Turun Akatemian perintöä. Uudet turkulaiset yliopistot laajensivat merkittävästi korkeimman opetuksen ja tutkimuksen kenttää. Samalla ne antoivat yhä useammalle nuorelle mahdollisuuden koetella rajojaan ja kehittää itseään. Vuonna 1917 korostettiin riippumattomuutta valtiovallasta. Yliopiston tuli olla vapaa ja kriittinen: koulutus oli kansalaisyhteiskunnan perusta.

Vuonna 2017 yliopisto jatkaa syvällisen tiedon synnyttämistä. Rantakari kannusti toimintaan heti ja lopetti tekstinsä sanoihin: ”Nyt on luomisen aika.” Tämä aika ei ole päättynyt, sillä yliopisto on aina luomisen tilassa. Se on sitä sadan vuoden jälkeenkin, sillä haasteiden ja epävarmuuksien keskellä yliopiston idea pitää synnyttää yhä uudelleen. Yliopisto elää luovuudesta ja synnyttää uutta.

Hannu Salmi
Kirjoittaja on Turun yliopiston kulttuurihistorian professori ja akatemiaprofessori 2017-2021.