Tutkimusmatkalla vuodesta 1994
Tutkimusmatkalla vuodesta 1994
Hae

Anne Alvesalo-Kuusi: ”Rikoksen määrittely on aina vallankäyttöä”

Kuka määritellään rikolliseksi ja millä perusteella? Tämä kysymys kiehtoo oikeussosiologian professori Anne Alvesalo-Kuusta, joka keskittyy tutkimuksissaan rikosoikeudelliseen vallankäyttöön. Professori innostui kriittisestä kriminologiasta ollessaan vaihto-opiskelijana Hollannissa, jossa hän asui vallatussa talossa. 

Keväällä 2017 Anne Alvesalo-Kuusi sai mielenkiintoisen tutkimukselliseen haasteen. Häntä pyydettiin mukaan projektiin, jonka tavoitteena oli selvittää, millaisia turvapaikkapäätöksiä Suomen Maahanmuuttovirastossa on annettu vuosien 2015 ja 2017 välillä. Kansainvälisesti ainutlaatuinen pilottitutkimus osoitti, että Maahanmuuttovirasto oli tarkastelujakson aikana tiukentanut linjaansa merkittävästi.

– Turvapaikkapäätöksissä tapahtunut muutos oli paljon rajumpi kuin osasimme odottaa. Tutkimusprojekti oli hieno mahdollisuus tarttua ajankohtaiseen aiheeseen ja päästä tekemään yhteiskunnallisesti tärkeää tutkimusta. Minua kiinnostaa tutkia haavoittuvassa asemassa olevien oikeuksien toteutumista, Alvesalo-Kuusi sanoo.

Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan, Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutin ja Yhdenvertaisuusvaltuutetun yhteistyötutkimus toteutettiin poikkeuksellisen nopealla aikataululla ja tutkimusraportti julkaistiin noin vuosi projektin käynnistymisen jälkeen maaliskuussa 2018.

– Yhdenvertaisuusvaltuutetulla on pääsy Maahanmuuttoviraston ratkaisuihin, joten haimme tutkimuslupaa Yhdenvertaisuusvaltuutetulta. Todennäköisesti luvan saamisessa olisi mennyt paljon kauemmin, jos sitä olisi pitänyt anoa Maahanmuuttovirastolta. Tiukan aikataulun vuoksi emme voineet ottaa niin isoa otosta kuin olisimme halunneet, joten rajasimme aineiston tiukasti 18–34-vuotiaita Irakin kansalaisia koskeviin päätöksiin, jotta pystyimme tarkastelemaan niitä kunnolla, Alvesalo-Kuusi kertoo.

Maahanmuuttoviraston tulkintalinjan tiukentuminen näkyi aineistossa monin tavoin. Kansainvälistä suojelua myönnettiin vuonna 2017 paljon vähemmän aiempaan ajanjaksoon verrattuna. Vuonna 2017 hakemuksissa esitettyä väkivallan pelkoa pidettiin enää poikkeuksellisesti perusteltuna ja hakijoiden ilmoittamia oikeudenloukkauksia pidettiin uskottavina aiempaa harvemmin.

Alvesalo-Kuusi toivoo, että julkisuudessa paljon huomiota saanut tutkimus vaikuttaisi Maahanmuuttoviraston toimintatapoihin.

– Tutkimus herätti sen verran keskustelua, että luulisin Maahanmuuttoviraston kiinnittävän siihen huomiota. Viraston edustajat ihmettelivät itsekin tulosta ja antoivat sille erilaisia selityksiä. Nyt kun turvapaikanhakijoiden määrä on vähentynyt, Maahanmuuttovirastolla on ehkä paremmat edellytykset analysoida toimintaansa.

Vaihtovuosi vallatussa talossa tutustutti kriminologiaan

Ura oikeustieteen parissa ei kuulunut Alvesalo-Kuusen suunnitelmiin vielä lukioikäisenä, vaan hän haaveili näyttelijän työstä.

– Hain lukion jälkeen Teatterikorkeakouluun, mutta en päässyt sisälle, joten treenasin vuoden Turun ylioppilasteatterissa. Siellä huomasin, ettei näyttelijäntyö ei ollutkaan aivan sellaista, mitä kuvittelin sen olevan, vaan kovaa ja myös melko yksitoikkoista työtä.

Pitäessään välivuotta ja työskennellessään siivoojana Alvesalo-Kuusi sattui lueskelemaan oikeustieteellisen pääsykoekirjoja, joita hänen kaverinsa pänttäsi. Kävi ilmi, että hänen oli helppo hahmottaa juridista logiikkaa, joka samaan aikaan kiehtoi ja kummastutti. Alvesalo-Kuusi pääsi ensi yrittämällä opiskelemaan Turun yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan vuonna 1984.

– Silloin oikiksessa opetettiin lähinnä perinteistä lainoppia, ja parin vuoden jälkeen alkoi tuntua, ettei se näkökulma riitä minulle. Lähdin Hollantiin vaihtoon opiskelemaan kriminologiaa. Erasmus Universiteit Rotterdamissa opetettiin kriittistä kriminologiaa ja professori Louk Hulsman julisti, että koko rikosoikeusjärjestelmä pitäisi poistaa.

Alvesalo-Kuusi asui vaihtovuoden ajan vallatussa talossa Haagissa ja kulki matkat Rotterdamin yliopistolle mopolla ja junalla. Talo oli vanha koulu, josta Alvesalo-Kuusi sai itselleen ja adoptoimalleen koiralle yhden luokkahuoneen.

Sain Hollannista toisenlaisen näkökulman oikeuteen, sillä siellä kiinnitettiin huomiota voimassa olevan oikeuden sisällön selvittämisen sijaan sen vaikutuksiin. Heräsi mielenkiinto tutkia, keitä halutaan kontrolloida ja keitä ei.”

– Sain Hollannista toisenlaisen näkökulman oikeuteen, sillä siellä kiinnitettiin huomiota voimassa olevan oikeuden sisällön selvittämisen sijaan sen vaikutuksiin. Heräsi mielenkiinto tutkia, keitä halutaan kontrolloida ja keitä ei. Nykyään tiedekunnassamme opetetaan oikeussosiologian lisäksi useita muitakin vaihtoehtoisia lähestymistapoja oikeuteen, mutta vielä 90-luvulla oikeussosiologia miellettiin lainopin, eli niin sanotun oikeustieteen kovan ytimen, aputieteeksi.

Opiskeluaikoinaan Alvesalo-Kuusi oli mukana perustamassa ja järjestämässä Down By The Laituri -festivaalia vuosina 1988–1995. TYY:n Rock-klubin kautta tutustunut ystäväporukka halusi luoda ilmaisen festivaalin, joka levittäytyy ympäri kaupunkia. Alvesalo-Kuusi oli mukana järjestämässä Miljoonasateen kuuluisaa vedenalaista keikkaa Samppalinnan maauimalassa ja rakentamassa pressuista valtavaa ”rokkirööriä”, jossa bändit soittivat.

– Hoidin kaikki juridiset asiat ja lupapaperit festariin liittyen. Meillä oli järjestäjäporukan kesken sellainen sääntö, että konditionaalin käyttö oli kielletty. Ikinä ei saanut sanoa, että jotain pitäisi tehdä, vaan se piti tehdä.

Tutkimus tekee näkyväksi rikosoikeuden vallankäytön

Kaikki Alvesalo-Kuusen tutkimusprojektit palautuvat tavalla tai toisella vallankäyttöön ja rikosoikeudelliseen kontrolliin. Hän on kiinnostunut siitä, miten oikeus toimii käytännössä.

– Muutama vuosi sitten tutkin yhteisösakkoja, joita määrätään yrityksille tapaturmaan johtaneesta työturvallisuuden laiminlyönnistä. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi tilannetta, jossa työntekijä vammautuu tai kuolee, koska työpaikalla ei käytetä suojavarusteita.

Professorin tutkimusryhmä osoitti, että rangaistus työturvallisuuden laiminlyönnistä osoitetaan Suomessa usein alemman tai keskitason esimiehelle, ja hyvin harvoin toimitusjohtajalle tai yhteisölle. Suuruudeltaan yhteisösakot olivat useimmiten noin 5 000 euroa, vaikka yritykset olisi lain puitteissa voitu tuomita jopa 850 000 euron sakkoihin. Lieviä rangaistuksia ei Alvesalo-Kuusen mukaan selitä yritysten huono taloustilanne.

– Tutkimuksemme toi näkyväksi, ketkä määritellään rikollisiksi ja millaisia seurauksia sillä on – tai ei ole. Vaikka yrityksiä olisi mahdollista rangaista tuntuvammin, sitä ei haluta tehdä.

Tällä hetkellä Alvesalo-Kuusi on mukana hankkeessa, jossa analysoidaan kriittisesti turvallisuus- ja rikollisuusdiskursseja, sekä näihin liittyvään lainsäädäntöön tehtyjä muutoksia ja uudistuksia vuosina 1991–2017. Hän haluaa selvittää, mihin turvallisuuden osa-alueisiin viitaten on esimerkiksi lisätty poliisin valtuuksia tai muutettu ulkomaalaislakia.

– Haluan tutkia, onko lainsäädäntöä kiristetty turvallisuuteen vedoten. Minua kiinnostaa, kenen turvallisuudesta ollaan huolissaan, kenet määritellään uhkaksi ja kenen oikeuksiin voidaan puuttua turvallisuuteen vetoamalla.